Erityisasiantuntija Kristiina Vainio

Koulut, oppilaitokset ja varhaiskasvatusyksiköt tekevät nykyään paljon yhteistyötä yritysten ja elinkeinonharjoittajien kanssa. Hyvä niin, sillä eiväthän koulut ole erillinen osa muusta yhteiskunnasta. Esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksesta näyttää tulleen jo luonnollinen osa kaikenikäisten oppijoiden arkea aina pienimmistä lähes täysi-ikäisiin.

Yhteistyötä on kuitenkin monenlaista. Monet yritykset tuntuvat havainneen koulujen olevan yksi kaupallisen vaikuttamisen – toisin sanoen markkinoinnin – potentiaalinen kanava. Näin on siitä huolimatta, että niin perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman kuin varhaiskasvatussuunnitelmankin perusteissa todetaan, ettei näitä paikkoja tai niissä tapahtuvaa toimintaa saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä tai kanavana. Markkinointia sääntelee myös kuluttajansuojalaki. Opetustarkoitukseen materiaalia tuottaville yrityksille näyttää toisinaan olevan epäselvää, minkälaista sisältöä voidaan pitää markkinointina.Lue lisää

Johtava asiantuntija Taina Mäntylä ja ryhmäpäällikkö Riikka Rosendahl

Koronan iskiessä kodista tuli muutaman päivän varoitusajalla monitoimitalo: kauppa, pankki, kuntosali, koulu ja työpaikka. Koti on yhteydessä kaikilta toiminnoiltaan verkkoon. Samalla se on palvelualusta, jonka pitäisi elää ja mukautua käyttäjien, asukkaiden, mukaan. Kaikkien kuluttajien kukkaro ja osaaminen eivät siihen taivu. Eristyneisyys tekee näkyväksi kotitalouksien erilaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluja ja toimia yhteiskunnassa.Lue lisää

Asiantuntija Satu Wideen

Ilmasto- ja ympäristökysymyksistä käydyn keskustelun lisääntyessä kuluttajat ovat alkaneet pohtia valintojensa ekologisia vaikutuksia. Ympäristötietoisuus ja muovipakkausten vähentäminen onkin ollut kaupan alan toivottu trendi jo jonkin aikaa. On hienoa, että yritykset haluavat erottautua kestävillä ratkaisuilla. Ympäristöteoista on tärkeä kertoa, ja se on tehtävä läpinäkyvästi.Lue lisää

Johtaja Anja Peltonen

Vakuudettomissa pikaluotoissa on ollut monenlaisia ongelmia. Luotonantajat eivät ole suinkaan aina toimineet laissa edellytetyn hyvän luotonantotavan mukaisesti. Puutteita on ollut jopa asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Huimien korkojen periminen on ollut mahdollista, koska asiakkaista ei ole juuri ollut kilpailua muita luottoja tarjoavien, vastuullisten toimijoiden kanssa. Useita säännösmuutoksia on tehty, jotta estettäisiin jatkossa vastaava toiminta.

Myös koronapandemian takia käyttöön otettava väliaikainen korkokaton lasku on tarpeellinen toimenpide. Hallituksen esityksen kohteena olevat luotot on rajattu perustellusti. Mainontaa koskevassa säännösesityksessä on pyritty huomioimaan tutkimustieto kuluttajien käyttäytymisestä päätöksentekotilanteessa. Mutta miten säännökset ja lojaliteettivelvollisuutensa laiminlyöneet luotonantajat saadaan vastuuseen jo tehdyistä sopimuksista? Lue lisää