Ryhmäpäällikkö Riikka Rosendahl

Eurooppalaiset kuluttajaviranomaiset ovat yhdessä EU-komission kanssa jo pitkään etsineet ratkaisua siihen ahdinkoon, jonka verkossa leviävät huijaukset, harhaanjohtava markkinointi ja muut lainvastaiset sisällöt ovat aiheuttaneet kuluttajille. Komission vuonna 2018 antama suositus toimista laittoman verkkosisällön torjumiseksi oli ensimmäinen askel uudenlaiseen lähestymistapaan. Nyt keinoja kuluttajien aseman parantamiseen ja laittomuuksien tehokkaaseen torjumiseen etsitään korostamalla verkossa toimivien alustojen ja verkkovälittäjien vastuuta. Samalla pyritään parantamaan kuluttajien omia vaikutusmahdollisuuksia.

Erityisasiantuntijat Katja Järvelä ja Mika Saastamoinen

Kotiovelle ilmestyy myyjä, joka on kartoittamassa remonttitarpeita lähistöllä ja tulisi mielellään kertomaan asiasta vähän tarkemmin, jos suinkin sattuisi sopimaan. Tämä on yksi tyypillinen kotimyynnin tilanne, joka voi johtaa jopa useita tunteja kestävään myyjän vakuutteluun siitä, miksi hänen kauppaamansa tavara tai palvelu on kuluttajalle tarpeellinen, ellei suorastaan välttämätön hankinta. Kuluttajien omin sanoin kuvattuna kyse on usein ”pakkomyynnistä” tai ”pyörryksiin puhumisesta”, jonka jäljiltä he eivät aina edes ymmärrä sitoutuneensa kauppaan tai tuntevat tehneensä kaupat painostettuna vasten tahtoaan. Näin näyttää käyvän erityisesti iäkkäille.Lue lisää

Erityisasiantuntija Saija Kivimäki

Koronavirus on tuonut muutoksia tapaamme tehdä ostoksia, ja yhä useampi on siirtynyt asioimaan verkkokauppoihin. Niiden suosio tulee tuskin laantumaan, sillä laajat valikoimat, kilpailukykyiset hinnat sekä helppo ja nopea asiointi kiinnostavat kuluttajia tulevaisuudessakin.

Verkko-ostaminen on turvallinen tapa tehdä hankintoja, mutta kuten kaikessa verkkoasioinnissa, siinäkin saattaa kohdata epäluotettavia toimijoita ja huijauksia. Näiltä voi kuitenkin välttyä, kun osaa tunnistaa tyypilliset varoitusmerkit ja harkitsee ostopäätöstä rauhassa.Lue lisää

Erityisasiantuntijat Katja Järvelä ja Mika Saastamoinen

Peräti kaksi viidestä puhelinmyyjältä tehdyistä tilauksista johtaa ongelmiin tai epäselvyyksiin. Ongelmana eivät ole vain tehdyt tilaukset. Suurin osa kuluttajista pitää jo puhelinmyyjän soittoa stressaavana.

Johtava asiantuntija Helena Tuorila

Verkkopelaaminen on suosittu ajanviete kaikenikäisillä lapsilla. Tutkimusten perusteella suuri osa lapsista pelaa puhelimella tai muulla älylaitteella päivittäin. Lapset eivät pelaa pelkästään heille suunniteltuja pelejä, vaan iso osa lasten suosimista peleistä on suunniteltu aikuisille. Pelaamisessa toistuu sama ilmiö kuin sosiaalisessa mediassa. Lapset kiertävät pelien suositusikärajat pelatakseen haluamiaan pelejä. Lue lisää

Asiantuntija Tony Papinaho

Heikommassa asemassa olevien kuluttajien eriarvoisuuden vähentäminen ja voimaannuttaminen on kaikkien asia – niin itse kuluttajien, heidän lähipiirinsä kuin koko yhteiskunnan. Tavoitteena on vahvistaa kuluttajaosaamista ja lisätä tietämystä kuluttajien oikeuksista ja ongelmien ilmenemismuodoista.

Iäkkäiden kuluttajien voi olla muita kuluttajia vaikeampi selvittää omat lakisääteiset oikeutensa ja saada ne toteutetuiksi. Ikääntymisen myötä ihminen haurastuu fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Kuluttajina ikäihmisten valinnanvapaus saattaa olla kapeampi tai heille voi kertyä lisäkuluja jo sen takia, että he ovat pienituloisia eikä heillä usein yksin asuvina ole muita osallistumassa kodin taloudenpitoon. Ilmiötä kutsutaan köyhyyslisäksi. Kaiken kaikkiaan iäkkäät kuluttajat ovat heikommassa asemassa ja voivat jäädä kuluttajansuojan katveeseen.Lue lisää

Erityisasiantuntija Kristiina Vainio

Koulut, oppilaitokset ja varhaiskasvatusyksiköt tekevät nykyään paljon yhteistyötä yritysten ja elinkeinonharjoittajien kanssa. Hyvä niin, sillä eiväthän koulut ole erillinen osa muusta yhteiskunnasta. Esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksesta näyttää tulleen jo luonnollinen osa kaikenikäisten oppijoiden arkea aina pienimmistä lähes täysi-ikäisiin.

Yhteistyötä on kuitenkin monenlaista. Monet yritykset tuntuvat havainneen koulujen olevan yksi kaupallisen vaikuttamisen – toisin sanoen markkinoinnin – potentiaalinen kanava. Näin on siitä huolimatta, että niin perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman kuin varhaiskasvatussuunnitelmankin perusteissa todetaan, ettei näitä paikkoja tai niissä tapahtuvaa toimintaa saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä tai kanavana. Markkinointia sääntelee myös kuluttajansuojalaki. Opetustarkoitukseen materiaalia tuottaville yrityksille näyttää toisinaan olevan epäselvää, minkälaista sisältöä voidaan pitää markkinointina.Lue lisää

Johtava asiantuntija Taina Mäntylä ja ryhmäpäällikkö Riikka Rosendahl

Koronan iskiessä kodista tuli muutaman päivän varoitusajalla monitoimitalo: kauppa, pankki, kuntosali, koulu ja työpaikka. Koti on yhteydessä kaikilta toiminnoiltaan verkkoon. Samalla se on palvelualusta, jonka pitäisi elää ja mukautua käyttäjien, asukkaiden, mukaan. Kaikkien kuluttajien kukkaro ja osaaminen eivät siihen taivu. Eristyneisyys tekee näkyväksi kotitalouksien erilaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluja ja toimia yhteiskunnassa.Lue lisää

Asiantuntija Satu Wideen

Ilmasto- ja ympäristökysymyksistä käydyn keskustelun lisääntyessä kuluttajat ovat alkaneet pohtia valintojensa ekologisia vaikutuksia. Ympäristötietoisuus ja muovipakkausten vähentäminen onkin ollut kaupan alan toivottu trendi jo jonkin aikaa. On hienoa, että yritykset haluavat erottautua kestävillä ratkaisuilla. Ympäristöteoista on tärkeä kertoa, ja se on tehtävä läpinäkyvästi.Lue lisää