Viaton vekotin vai verkottuva vakoilija? Muista olla älykkäämpi kuin ostamasi tuote

Älyominaisuuksista on tullut tuiki tavallinen piirre monissa päivittäin käyttämissämme tavaroissa. Nykyään älykkäitä ovat esimerkiksi televisiot, autot ja jopa lasten lelut, joiden älyominaisuuksia ruodimme tässä kirjoituksessa tarkemmin.

Kun älyn määrä tavaroissa kasvaa, älyä ja valppautta tarvitaan myös ostajalta ja myyjältä. Ennen ostopäätöstä onkin syytä miettiä huolella, millaisia älyominaisuuksia tuotteiltaan haluaa – tai ei halua.

Älykkäiden tuotteiden ostajan ei kuitenkaan tarvitse olla kaikesta perillä, sillä myyjän vastuulla on myös tuntea tuotteiden älyominaisuudet ja kertoa niistä.

Kuinka älykkään television haluat?

Älykkäitä televisioita on ollut tarjolla jo pitkään, mutta ne kehittyvät jatkuvasti yhä älykkäämmiksi, ja ominaisuuksissa voi olla huomattaviakin eroja. Tv-ostoksilla kannattaa miettiä omia tarpeitaan: mihin haluan tv:tä käyttää ja mitä ominaisuuksia tarvitsen? Jollekin keskeistä voi olla älytelevision parhaan pelikokemuksen mahdollistavat ominaisuudet, toiselle tärkeää on, mitä suoratoistopalveluita tai sosiaalisen median sovelluksia televisioon saa ladattua ja kolmas voi painottaa helppokäyttöistä käyttöjärjestelmää.

Esimerkiksi suoratoistopalveluiden suurkuluttajien kannattaa varmistaa, että televisiossa on käyttöjärjestelmä, joka mahdollistaa kaikkien toivottujen suoratoistopalveluiden lataamisen. Uusinta teknologiaa ja mahdollisimman pitkään jatkuvia ohjelmistopäivityksiä kaipaavan kannattaa kiinnittää huomiota älytelevision julkaisuvuoteen.

Myyjän on annettava äly-tv:stä keskeiset tiedot ja ostajalla on esimerkiksi tuumakoon ja resoluution lisäksi oikeus saada tietoja television älyominaisuuksista. Myyjältä kannattaakin kysyä, jos et löydä etsimääsi tietoa esimerkiksi verkkokaupan tai myymälän tuotekuvauksesta. Myyjä ei voi käännyttää ostajaa selvittämään tietoja esimerkiksi älytelevision valmistajalta.

Mitä tiedät autostasi – ja mitä se tietää sinusta?

Yhä useampi autokaupoille suuntaava kuluttaja huomaa nopeasti, että useat autot pystyvät nykyään esimerkiksi tunnistamaan liikennemerkkejä, mukautumaan liikenteen nopeuteen ja varoittamaan reitillä olevista onnettomuuksista. Niin sanotuissa IoT-ominaisuuksissa (Internet of Things, esineiden internet) on kyse siitä, että tuote kerää tietoa lähiympäristöstään ja on samaan aikaan yhteydessä eri puolille maailmaa.

Autot keräävät dataa auton toiminnasta, sen kuljettajasta ja ympäristöstä eli esimerkiksi sijainnista ja matkan suunnasta, ajonopeuksista, turvavöiden asetuksista, varashälytyksistä ja matkustajien tekemistä äänikomennoista. Myös autoissa olevat kamerat voivat kerätä dataa auton sisältä ja ulkoa.

Dataa ei välttämättä käytetä pelkästään auton omaan toimintaan, vaan sitä voidaan toimittaa myös esimerkiksi auton valmistajalle tai kolmansille osapuolille, kuten vakuutusyhtiöille. Kerättyä dataa saatetaan myös jakaa esimerkiksi muiden autojen, laitteiden ja tieinfrastruktuurin kanssa.

Datan kerääminen, käsitteleminen ja jakaminen mahdollistavat autojen monet älyominaisuudet, mutta ne voivat aiheuttaa kuluttajissa myös huolta. Kuluttajansuojalain nojalla automyyjien velvollisuutena on kertoa auton verkottuvista älyominaisuuksista ja niistä kannattaa ostajana myös etsiä ja pyytää tietoa niin autokaupassa kuin verkkokaupassa. Kuluttajalla on oikeus saada tietoa tuotteen keskeisistä ominaisuuksista, vaikka ei niistä osaisikaan kysyä.

Voiko älyleluun luottaa?

Digitaalisten laitteiden ja medioiden käyttö alkaa yhä nuorempana, jolloin myös lapsista tulee kuluttajia ja markkinoinnin kohde. Perinteisten tietokoneiden ja mobiililaitteiden rinnalle on tullut kasvava joukko älyleluja, jotka asettavat kuluttajansuojalle omat haasteensa. Myös älylelut keräävät käyttäjiltään paljon dataa ja niiden tietoturvataso voi olla heikko ja haavoittuva hyväksikäytölle. On hyvä tiedostaa, että myös yksinkertaiselta vaikuttava lelu voi kerätä henkilökohtaista tietoa ja sillä saattaa olla kyky muodostaa yhteys internetiin tai muihin laitteisiin.

Lelujen ominaisuudet kannattaa siis yhtä lailla selvittää huolella ennen kuin suuntaa esimerkiksi joululahjaostoksille. Sisältääkö lelu mikrofonin, kameran, kosketussensorin tai onko sillä kyky muodostaa GPS-yhteys? Entä tiedätkö, mitä erikseen ostettavia laitteita, sovelluksia ja yhteensopivuuksia tarvitaan, jotta lelu saadaan käyttöön? On hyvä myös tarkistaa, miten lelun käyttäjästä kerättyä tietoa säilytetään tai jaetaanko tietoa kolmansille osapuolille.

Lelumyyjä on velvollinen kertomaan älylelujen keskeiset ominaisuudet kuluttajalle. Jos lelun verkottuvista ominaisuuksista on kerrottu hyvin suppeasti, siihen kannattaa suhtautua kriittisesti.

Huomiota kannattaa kiinnittää lisäksi myös tuotteen ikärajoihin, sillä tuotetta saatetaan harhaanjohtavasti myydä leluna, vaikka kyseessä ei olisikaan leluksi luokiteltava tuote.

Tietoa tarjolle ostopäätösten tueksi

Kun älytuotteiden kirjo kasvaa, on tärkeää, että niistä on tarjolla luotettavaa ja ymmärrettävää tietoa. Tämä on ennen kaikkea myyjän vastuulla ja tietoa on tarjottava myös, vaikka ostaja ei osaisi sitä pyytää.

Kuluttajan tehtäväksi jää kuitenkin pohtia, minkälaisilla tuotteilla ja älyominaisuuksilla itsensä haluaa ympäröidä. Älytuotteet voivat tuoda arkeen helppoutta ja hauskuutta, mutta niiden riskeiltä ei kannata ummistaa silmiään tai turhaan hankkia älykkäämpiä tuotteita kuin itse toivoo tai tarvitsee.

Asiantuntija Fowaa Kyei ja erityisasiantuntija Satu Wideen

Kirjoittajat työskentelevät kuluttajansuojan valvonnassa

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.