Vieraskynä: Yritysten ja koulujen yhteistyö – kaupallisen vaikuttamisen uudet muodot

Erityisasiantuntija Kristiina Vainio

Koulut, oppilaitokset ja varhaiskasvatusyksiköt tekevät nykyään paljon yhteistyötä yritysten ja elinkeinonharjoittajien kanssa. Hyvä niin, sillä eiväthän koulut ole erillinen osa muusta yhteiskunnasta. Esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksesta näyttää tulleen jo luonnollinen osa kaikenikäisten oppijoiden arkea aina pienimmistä lähes täysi-ikäisiin.

Yhteistyötä on kuitenkin monenlaista. Monet yritykset tuntuvat havainneen koulujen olevan yksi kaupallisen vaikuttamisen – toisin sanoen markkinoinnin – potentiaalinen kanava. Näin on siitä huolimatta, että niin perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman kuin varhaiskasvatussuunnitelmankin perusteissa todetaan, ettei näitä paikkoja tai niissä tapahtuvaa toimintaa saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä tai kanavana. Markkinointia sääntelee myös kuluttajansuojalaki. Opetustarkoitukseen materiaalia tuottaville yrityksille näyttää toisinaan olevan epäselvää, minkälaista sisältöä voidaan pitää markkinointina.Lue lisää

Vieraskynä: Korona paljasti älykodin ja kuluttajien taitojen huterat kohdat

Johtava asiantuntija Taina Mäntylä ja ryhmäpäällikkö Riikka Rosendahl

Koronan iskiessä kodista tuli muutaman päivän varoitusajalla monitoimitalo: kauppa, pankki, kuntosali, koulu ja työpaikka. Koti on yhteydessä kaikilta toiminnoiltaan verkkoon. Samalla se on palvelualusta, jonka pitäisi elää ja mukautua käyttäjien, asukkaiden, mukaan. Kaikkien kuluttajien kukkaro ja osaaminen eivät siihen taivu. Eristyneisyys tekee näkyväksi kotitalouksien erilaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluja ja toimia yhteiskunnassa.Lue lisää

Katri Väänänen. Kuva: Nina Kaverinen.

Alemarkkinointi viimeinkin oikeille urille

Jatkuvat, lähes tauotta toisiaan seuraavat alennusmyynnit ja harhaanjohtavat hintavertailut etenkin huonekalu- ja urheiluvälinealalla ovat työllistäneet meitä vuosikausia. Uudempana ilmiönä ovat nousseet esiin erilaiset verkkokauppojen tarjouskampanjat sesonkialejen välissä. Black Fridayna, ystävänpäivänä ja sinkkujen päivänä netti on pullollaan toinen toistaan villimpiä tarjouksia, joiden aitous herättää keskustelua.

Olemmekin käyttäneet keinoarsenaaliamme säästelemättä: ohjeistukset, koulutukset, neuvottelut, sitoumuspyynnöt ja markkinointikiellot ovat seuranneet toisiaan. Lukuisia yrityksiä on viety markkinaoikeuteen.Lue lisää

Vieraskynä: Vihreiden kulutusvalintojen maailmassa

Asiantuntija Satu Wideen

Ilmasto- ja ympäristökysymyksistä käydyn keskustelun lisääntyessä kuluttajat ovat alkaneet pohtia valintojensa ekologisia vaikutuksia. Ympäristötietoisuus ja muovipakkausten vähentäminen onkin ollut kaupan alan toivottu trendi jo jonkin aikaa. On hienoa, että yritykset haluavat erottautua kestävillä ratkaisuilla. Ympäristöteoista on tärkeä kertoa, ja se on tehtävä läpinäkyvästi.Lue lisää

Vieraskynä: Kuka kantaa vastuun piittaamattoman luotonantajan toimista?

Johtaja Anja Peltonen

Vakuudettomissa pikaluotoissa on ollut monenlaisia ongelmia. Luotonantajat eivät ole suinkaan aina toimineet laissa edellytetyn hyvän luotonantotavan mukaisesti. Puutteita on ollut jopa asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Huimien korkojen periminen on ollut mahdollista, koska asiakkaista ei ole juuri ollut kilpailua muita luottoja tarjoavien, vastuullisten toimijoiden kanssa. Useita säännösmuutoksia on tehty, jotta estettäisiin jatkossa vastaava toiminta.

Myös koronapandemian takia käyttöön otettava väliaikainen korkokaton lasku on tarpeellinen toimenpide. Hallituksen esityksen kohteena olevat luotot on rajattu perustellusti. Mainontaa koskevassa säännösesityksessä on pyritty huomioimaan tutkimustieto kuluttajien käyttäytymisestä päätöksentekotilanteessa. Mutta miten säännökset ja lojaliteettivelvollisuutensa laiminlyöneet luotonantajat saadaan vastuuseen jo tehdyistä sopimuksista? Lue lisää

Maailma nytkähti koronan myötä uuteen asentoon: kuluttajien oikeudet turvattava poikkeusoloissakin

Kuulin tammikuun alussa ensimmäisen kerran koronaviruksesta. Ajattelin, että kyseessä on jokin kaukainen asia, jolla ei luultavasti tule olemaan juurikaan vaikutusta minun elämääni. Toisin kävi. Enpä olisi ikinä uskonut, että jo maaliskuussa kaikki mullistuu: virkamatkat perutaan, tapaamiset kielletään, lähes koko virasto on etätöissä ja käytän melkein kaiken työaikani koronaan liittyvien asioiden parissa.

Kuluttajien oikeuksien kannalta merkittävimmät kysymykset liittyvät lentojen, majoitusten ja matkapakettien peruuntumisiin. Tilanne on muuttunut jatkuvasti ensi alkuun annetuista matkustussuosituksista rajojen sulkemiseen. Kuluttajaneuvontaamme satelee kysymyksiä siitä, milloin matkasta on oikeus saada rahat takaisin ja milloin matkan siirtäminen voisi tulla kyseeseen. Myös vapaa-ajan tapahtumien peruuntumiset ja harrastustoiminnan lakkaaminen tai supistuminen aiheuttavat yhä laajamittaisemmin samoja pulmia.Lue lisää

Kantautuvatko kuluttajien valitukset myös viranomaisen korviin?

Kun suomalainen kuluttaja kohtaa ongelman, hän ei yleensä jätä asiaa sikseen. Olemme itse asiassa kuluttajina EU-maiden aktiivisimpia valittajia. Muun muassa tämä selviää komission viime vuoden lopulla julkaisemasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin EU:n kuluttajamarkkinoita. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi haastattelemalla 1 000 kuluttajaa ja 400 myyjää jokaisesta jäsenmaasta. Kyselyssä kartoitetaan muun muassa kuinka hyvin vastaajat tuntevat ostamisen ja myymisen kuluttajansuojaa, missä määrin he luottavat eri toimijoihin ja kuinka herkästi kuluttajat valittavat ongelmista.Lue lisää

Pikaluottojen kustannukset alas kaikin keinoin

Pikaluottojen kohtuuttomat korot ovat olleet huolenaiheemme hyvin pitkään. Saimme tilanteeseen viimein parannusta, kun uusi korkokattosääntely tuli voimaan 1.9.2019. Luoton korko saa olla nyt korkeintaan 20 %.

Uusi sääntely ei tuonut kuitenkaan helpotusta niille kymmenille tuhansille ihmisille, jotka ovat tehneet jatkuvan luottosopimuksen ennen uuden lain voimaan tuloa. Jos näistä luotoista tekee uusia nostoja, todellinen vuosikorko on usein reilusti yli 100 %. Mielestämme uuden korkokaton olisi pitänyt koskea myös näitä nostoja. Pikaluottoyritykset eivät ole myöskään noteeranneet esimerkiksi kuluttajariitalautakunnan linjausta, joka on syntynyt korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen perusteella ja jonka mukaan kohtuullinen korkotaso vanhoissa luotoissa olisi korkeintaan 50 %.Lue lisää

Digitaaliset maksupalvelut eivät saa kokonaan jyrätä käteispalveluita

Maksamisen tavat ja pankkiasiointi muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla. Miten helppoa onkaan vain vilauttaa kännykkää kaupan maksupäätteellä tai hoitaa pankkiasiat mobiilisovelluksilla. Digitaalisten palveluiden vaivattomuuden ja nopeuden ajatellaan hyödyttävän kaikkia. Tarvitaanko käteispalveluita enää lainkaan?

Suomen Pankilla on tutkittua tietoa asiasta. Hieman yllättävääkin voi olla, että maksutapahtumista 25–50 % tehdään edelleen käteisellä, kaupan tai palvelun tyypistä riippuen. Yli 10 % suomalaisista kertoo käteisen edelleen olevan heidän pääasiallinen maksutapansa. Edelleen 40 % kuluttajista pitää mahdollisuutta käteisellä maksamiseen itselleen tärkeänä. Melkoisen iso joukko kuluttajia!Lue lisää