Katri Väänänen. Kuva: Nina Kaverinen.

Hienoa, hallitus! Kuluttajansuojan vahvistaminen on tärkeää

Tuntuipa hienolta lukea uuden hallitusohjelman kirjauksia kuluttajapolitiikasta ja kuluttajansuojasta. En muista nähneeni aikaisemmin näin selkeitä kuluttajansuojan edistämiseen tähtääviä tavoitteita.

Olemme tuoneet jo vuosien ajan esiin valvontakeinojemme puutteellisuutta sekä pikaluotto-, puhelinmyynti- ja kotimyyntisääntelyn kipukohtia. Vaikka hallitusohjelman tavoitteista osa on jo työn alla, saimme tervetullutta vahvistusta siitä, että työ tärkeissä hankkeissa jatkuu.

Suurin ilouutinen on tietysti se, että saamme kipeästi kaipaamiamme lisäresursseja. Pelkkä lainsäädäntö ei takaa toimivaa kuluttajansuojaa, vaan tueksi tarvitaan uskottavaa ja myös valmentavaa valvontaa.

Meille on myös keskeistä, että kuluttajavalvonnan toimivaltuuksia ja käytettävissä olevia sanktioita vahvistetaan. Oikeusministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan valvontamme keinovalikoiman uudistamista EU:n CPC-asetuksen myötä. Tämä tarkoittaa, että saamme tämän päivän tarpeeseen soveltuvat keinot.

Hallitusohjelmassa on kattavasti kirjauksia, joilla pyritään vähentämään ylivelkaantumista ja siihen liittyviä ongelmia. Kyseessä onkin asia, joka vaatii toimenpiteitä laaja-alaisesti. Pikaluottojen aggressiivinen markkinointi tarvitsee tiukempaa sääntelyä ja syksyllä voimaan tulevan korkokattosääntelyn vaikuttavuutta on seurattava tarkkaan. Myös kuluttajien talousosaamista on syytä vahvistaa. Velkaantumisongelmiin joutuneet kuluttajat kaipaavat myös konkreettista apua, jotta he osaavat käyttää oikeuksiaan.

Puhelinmyyntiä ja kotimyyntiä koskevat kuluttajaongelmat ovat jatkuvasti lisääntyneet viime vuosina. Siksi on erityisen ilahduttavaa, että puhelin- ja kotimyyntiä tullaan sääntelemään tiukemmin kuluttajan suojaksi. Olemme ajaneet puhelinmarkkinointiin pitkään opt-in-mallia, jolloin puhelinmarkkinointi edellyttäisi kuluttajan ennakkosuostumusta myyntipuheluiden vastaanottamiseksi. Tämä on myös ensisijainen vaihtoehto edelleen valmisteilla olevassa EU:n e-privacy asetuksessa. Kotimyynnissä pitäisi aina olla peruuttamisoikeus sopimuksen sisällöstä riippumatta. Lisäksi myyjältä voitaisiin edellyttää aina etukäteistä, kirjallista sopimista kotikäynnistä.

Kuluttajansuojalaista puuttuvat kokonaan henkilöön kohdistuvia palveluita koskevat virhevastuusäännökset. Kuluttajansuojaa tullaankin nyt hallitusohjelmakirjauksen mukaan ajantasaistamaan etenkin palveluiden osalta. Oikeusministeriössä on jo käynnissä lainsäädäntöhanke. Tässä yhteydessä arvioidaan myös kuluttajansuojasäännösten ulottamista julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Meidän mielestämme julkisissa sote-palveluissa tulisi olla samantyyppinen kuluttajansuoja kuin yksityisellä puolella jo nykyisin on.

Kuluttajansuojalakia on vuosien varrella päivitetty moneen otteeseen pistemäisesti EU-direktiivien myötä. Lakikokonaisuus vaatisikin kattavampaa kokonaistarkastelua ja nykyaikaistamista tulevina vuosina.

Merkittävät uudistukset syntyvät usein useamman toimijan ponnistuksista. Siksi haluan kiittää erityisesti Kuluttajaliittoa ja Takuusäätiötä yhteistyöstä kuluttajaongelmien esiintuomisesta. Hallituksen viitoittamalla tiellä tulemme varmasti löytämään ratkaisuja ongelmiin.

Voiko leivänpaahtimeen luottaa? Kodin tietoturvaa ei voi jättää yksin kuluttajan harteille

Tulevaisuuden älykodeista puhutaan paljon, mutta jo tällä hetkellä asumme monenlaisten tietoliikenneyhteyksiä käyttävien digilaitteiden ympäröimänä. Nettiin kytkeytyvät muutkin kodin tavarat kuin tietokoneet ja älypuhelimet, kuten jääkaapit, hammasharjat ja jopa lasten lelut. Nämä tuotteet kuljettavat tietoa ja viestivät paitsi käyttäjänsä myös muiden kodin älytuotteiden kanssa. Lisäksi ne viestivät kodin ulkopuolisille vastaanottajille, kuten laitteen valmistajalle.

Kuluttajat toivovat kodin teknologialta helppokäyttöisyyttä ja edullista hintaa. Verkottuvat tuotteet lupaavat entistä parempaa käyttömukavuutta, tehokkuutta ja mahdollisuuden saada yksilöllisempiä palveluja. Älykkäät esineet voivat myös avustaa käyttäjäänsä, esimerkiksi lähettämällä varoituksia tai antamalla ohjeita ääniohjauksella. Näistä ratkaisuista voivat hyötyä esimerkiksi vanhukset ja aistivammaiset.

Hinnaltaan edullisimmat tuotteet eivät välttämättä ole niitä, joissa tietoturvallisuus on kattavimmin huomioitu. Tuotteiden valmistajat ja myyjät joutuvat tekemään hankaliakin valintoja tasapainoillessaan hinnan ja laadun välillä. Toisaalta kotitalouksien budjetti on rajallinen ja kuluttajat harkitsevat tarkkaan, millaisesta laatutasosta kannattaa maksaa ja milloin. Monella kuluttajalla ovat mielessä myös ympäristökysymykset ja se, pitääkö aina ostaa uusin laite vai voiko kierrätetty olla turvallinen valinta.

Vaikka älylaitteet sujuvoittavat ja hauskuuttavat arkea monin tavoin, niihin liittyy monenlaisia riskejä. Leivänpaahdin voidaan värvätä bottiverkkoon tekemään palvelunestohyökkäyksiä tai kodin valvontajärjestelmä voi levittää kuvaa asunnosta ulkopuolisille. Harvalla kuluttajalla on sellaista tietoteknistä osaamista, että hän osaisi itsenäisesti selvittää näitä riskejä.

Verkottuvien tuotteiden turvallisessa käytössä erityistä merkitystä on sillä, miten tuote ohjaa käyttäjäänsä. Onko valmistaja huolehtinut, että kuluttaja pääsee tekemään tietoturvaan liittyvät valinnat ottaessaan laitteen käyttöön? Nämä valinnat ja asetukset on paljon helpompi tehdä ohjatusti kuin tutkiskelemalla usein vaikeaselkoisia käyttöohjeita. Kaikissa digituotteissa verkottumista ei kuitenkaan tehdä edes näkyväksi kuluttajille. Verkottuminen tulisi nähdä sellaisena olennaisena ominaisuutena, josta myyjän olisi aina kerrottava kuluttajalle ennen ostopäätöstä.

Kuluttajien tiedontarve älytuotteiden toiminnoista on huomioitu kuluttajansuojalaissa jo siten, että myyjän on kerrottava muun muassa digitaalisen sisällön yhteentoimivuudesta laitteistojen ja ohjelmistojen kanssa. Verkottuviin tuotteisiin liittyy myös jatkuva tarve päivityksille, jotta ne olisivat toimivia ja tietoturvallisia. EU:ssa hyväksyttiin huhtikuussa 2019 uudet kuluttajaoikeuden direktiivit, joiden mukaan myyjän on kerrottava ja toimitettava tuotteen turvalliseen toimintaan tarvittavat päivitykset. Odotamme mielenkiinnolla, miten uusi EU-sääntely saatetaan osaksi kansallista lakia.

Kotien tietoturvaa ei voi jättää yksin kuluttajien osaamisen varaan. Kuluttajien pitäisi voida luottaa siihen, että korkeatasoinen ja helposti käyttöön otettava tietoturva on yhtä itsestään selvä suoja älylaitteessa kuin turvavyö autossa. Myytävien tuotteiden aito tuntemus ja kuluttajille annettava oikea ja ajantasainen tieto vaativat osaamisen kehittämistä ja yhteistyötä myyntihenkilöstön, myyjäyrityksen ja valmistajan välillä. Tämä kaikki lisää kuluttajien luottamusta älytuotteisiin ja edistää sekä myyntiä että uusia innovaatioita.

IoT-Blogisarja

Tämä kuluttaja-asiamiehen kirjoitus on myös osa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin käynnistämää blogisarjaa, jossa eri toimijat kertovat ajatuksiaan ja huomioitaan IoT:hen liittyen.

Kuluttaja-asiamiehen valvontakeinot on aika tuoda 70-luvulta nykypäivään

Kuluttaja-asiamiehen ydintehtävänä on valvoa kuluttajansuojasäännösten noudattamista. Sitä, että kuluttaja saa olennaiset tiedot ostopäätöksen tekemiseksi, markkinointi ei johda harhaan ja sopimusehdot ovat kohtuullisia. Kuluttajan asemaa turvaava sääntely on kattavaa, mutta sen merkitys voi jäädä heikoksi, jos vakaviin lainrikkomuksiin ei voida puuttua nopeasti ja tehokkaasti.

Kuluttaja-asiamiehen valvontakeinoista on säädetty vuonna 1978, eikä lainsäädäntöä ole uudistettu sen jälkeen. Tällä hetkellä kuluttaja-asiamiehellä ei ole käytössä lainkaan taloudellisia sanktioita. Jos yritys ei korjaa lainvastaista toimintaansa neuvottelujen perusteella, kuluttaja-asiamies voi viedä asian markkinaoikeuteen. Vaikka markkinaoikeus toteaisi yrityksen rikkoneen kuluttajansuojalakia, yritykselle ei langeteta taloudellisia seuraamuksia. Vain siinä tapauksessa, että yritys syyllistyy toistamiseen täysin samaan, kiellettyyn menettelyyn, kuluttaja-asiamies voi hakea markkinaoikeuden asettamaa uhkasakkoa maksuun.

Tilanne on johtanut valvontatoiminnan uskottavuuden rapautumiseen. Kuluttaja-asiamies joutuu jatkuvasti käyttämään resurssejaan samoihin asioihin, kuten pikaluottoyritysten valvontaan, kun lain noudattamiseen suhtaudutaan piittaamattomasti. Kuluttajille lainsäädännön tehoton täytäntöönpano aiheuttaa jatkuvasti taloudellisia menetyksiä.

Olemme yrittäneet saada muutosta lainsäädäntöön pitkään. Nyt tunnelin päässä näkyy vihdoin valoa. Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan kuluttaja-asiamiehen valvontakeinojen uudistamista. Asia on nostettu pöydälle EU:n kuluttajaviranomaisten yhteistyötä koskevan CPC-asetuksen täytäntöönpanon myötä. Asetuksen mukaan viranomaisilla on oltava käytössä tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset, esimerkiksi sakon tai uhkasakon määrääminen muista kuin vähäisistä rikkomuksista.

Sekä edellinen oikeusministerimme että työministerimme ottivat kantaa kuluttaja-asiamiehen valvontakeinojen tehostamiseksi. He pitivät sitä välttämättömänä sekä kuluttajien oikeusaseman turvaamiseksi että elinkeinonharjoittajien tasapuolisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi.

Myös yritykset vaativat meitä toistuvasti pistämään häiriköt kuriin. Tästä huolimatta kuluttaja-asiamiehen valvontakeinojen uudistaminen on aiheuttanut elinkeinoelämän puolella myös huolia. Pelkona tuntuu olevan se, että kuluttaja-asiamies hakisi markkinaoikeudelta seuraamusmaksun määräämistä kaikenlaisista vaikutuksiltaan vähäisistäkin rikkomuksista, kuten joidenkin tiedonantovelvoitteiden laiminlyönnistä. Tämä huoli on turha.

Kuluttaja-asiamiehellä on ensinnäkin lain mukaan neuvotteluvelvollisuus. Lähdemme valvonnassa aina ensin neuvottelemaan toiminnan korjaamisesta. Tämä tarkoittaa yleensä suhteellisen pitkää kirjeenvaihtoa ja usein myös tapaamisia. Tästä haluamme pitää kiinni jatkossakin, sillä oikeusprosessi syö paljon resurssejamme. Siihen edetään harvoin ja vain kaikkein merkittävimmissä tapauksissa. Viime vuonna emme vieneet yhtään asiaa markkinaoikeuteen.

Kuluttaja-asiamiehellä ei ole myöskään mahdollisuutta eikä tarvetta puuttua vaikutuksiltaan vähäisiin lainrikkomuksiin, sillä pystymme ottamaan vuosittain vireille vain noin 100 uutta juttua. Huomattakoon, että kuluttaja-asiamiehen ja kuluttajaneuvonnan yhteiseen tietokantaan kirjattiin viime vuonna yli 63 000 yhteydenottoa.

Suurin osa yrityksistä toimii Suomessa vastuullisesti ja haluaa noudattaa lainsäädäntöä. Kaikkien etu on, että myös harmaalla alueella toimivat saadaan samaan kelkkaan. Siihen tarvitsemme riittävän tehokkaita ja ennaltaehkäiseviä seuraamuksia.

Ratkaiseeko uusi pikaluottojen 20 %:n korkokatto velkaantumisongelmat?

Olemme painineet pikaluottoalan kanssa pitkään. Viimein pikaluottoihin ja velkaantumiseen liittyvät ongelmat ovat saavuttaneet tason, jossa sekä viranomaiset että poliittiset päättäjät ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että toimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi tarvitaan laaja-alaisesti.

Teimme vuonna 2016 aloitteen pikaluottojen korkokattosääntelyn uudistamisesta. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden sääntelyn, jonka mukaan luoton korko saa olla jatkossa korkeintaan 20 %. Tämä on merkittävä parannus nykytilanteeseen ja olisi hienoa, jos voisi todeta, että ongelmat on nyt ratkaistu. Ikävä kyllä näin ei ole.Lue lisää

Kannattaako kanta-asiakkuus?

KKV päätti hiljattain OP:n bonusjärjestelmää koskevan tutkinnan. Taloustieteellisessä analyysissä ei löytynyt näyttöä siitä, että bonusohjelma rajoittaisi vahinkovakuutusmarkkinoiden kilpailua merkittävästi kuluttajien vahingoksi. Tästä huolimatta bonusjärjestelmä ei ole ongelmaton kuluttajien kannalta.

Lue lisää

Operaattoreiden vastuunkanto hukassa?

Tyttäreni käyttää verkkokauppojen palveluita ahkerasti. Olen opastanut häntä maksamaan luottokortilla, sillä ongelmatilanteissa on silloin mahdollista esittää vaatimuksia verkkokaupan lisäksi suoraan luotonantajalle. Hän tietää myös, että mobiilimaksu on turvallinen maksutapa, sillä samaan tapaan myös operaattori on palvelujen tarjoajan lisäksi vastuullinen, jos liittymälaskulle ilmestyy tuntemattomia veloituksia.

Lue lisää

Älä anna tyhjän pankkitilin jarruttaa!

Kun avaan television, radion tai somefiidini, vastaan vyöryvät pikaluottomainokset. Viesti on selvä. Olen ansainnut mukavan elämän. Jos minulla ei ole varaa shoppailla Black Friday -houkutuksia tai matkustella, on ihan normaalia ottaa pikaluotto. Sen saa kätevästi muutamassa minuutissa, eikä minun tarvitse välttämättä lainkaan miettiä tulojani tai kaivella tositteita niistä. Siihen tosiasiaan, että 3000 euron luotto tulee maksamaan minulle 5000 euroa, ei luottoa tarjottaessa kiinnitetä huomiota lainkaan.

Lue lisää

Disruptiota odotellessa

Tuntuupa hienolta aloittaa kuluttaja-asiamiehen tehtävät näin kuluttajansuojalain ja kuluttaja-asiamies-instituution 40-vuotisjuhlavuonna! Aloitin urani kuluttaja-asiamiehen valvontatehtävien parissa 16 vuotta sitten. Halusin tuolloin ehdottomasti juuri Kuluttajavirastoon töihin.

Lue lisää

Katri Väänänen aloitti kuluttaja-asiamiehenä

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Katri Väänänen on aloittanut Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajavastuualueen ylijohtajana ja kuluttaja-asiamiehenä 15.10.2018. Väänänen seuraa tehtävässä Antti Neimalaa, joka siirtyi elokuussa Työ- ja elinkeinoministeriön palvelukseen. Kuluttaja-asiamies turvaa kuluttajien asemaa, valvoo kuluttajansuojalain noudattamista ja puuttuu laajoja kuluttajajoukkoja koskeviin ongelmiin eri toimialoilla priorisointiperiaatteidensa mukaisesti.

Lue lisää Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedotteesta 15.10.2018.