Koronapandemia on kiihdyttänyt maksamisen murrosta. Maksamisen hygieenisyydestä on tullut ykkösasia ja sen myötä kuluttajat ovat siirtyneet yhä enemmän digitaalisiin maksutapoihin, jotka ovat valtaosalle sujuvia, nopeita ja mieluisia ratkaisuja. Tässä myllerryksessä herää väistämättä kysymys siitä, pysyvätkö kaikki kuluttajat vauhdissa mukana.

Komissio julkaisi viime syksynä EU:n vähittäismaksustrategian, joka tuuppaa jäsenmaita voimakkaasti innovointiin ja pikamaksuratkaisujen kehittämiseen. Samaan aikaan strategiassa ja neuvoston päätelmissä kuitenkin korostetaan eurokäteisen suojelemista laillisena maksuvälineenä ja valinnanmahdollisuutta maksutavan valinnassa. Komissio on huolissaan siitä, että kuluttajat, joilla ei ole pääsyä digitaalisiin palveluihin, syrjäytyvät entistä enemmän.

Suomen Pankki luovutti 28.1.2021 oikeusministerille ehdotuksensa Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi. Tavoitteena on saada ihmiset ymmärtämään talousosaamisen merkitys omassa elämässään ja toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että he osaavat tehdä hyviä taloudellisia päätöksiä eivätkä joudu taloutensa kanssa ongelmiin.Lue lisää

Komissio julkaisi hiljattain uuden kuluttaja-asioiden toimintaohjelman vuosiksi 2020–2025. Kuluttajansuojaa koskevaa lainsäädäntöä on harmonisoitu EU:ssa pitkäjänteisesti, ja nyt keskiössä on kuluttajien oikeuksien toteutuminen ja kuluttajien aktivoiminen. Sekä komission varapuheenjohtaja Věra Jourová sekä oikeus- ja kuluttaja-asioista vastaava komissaari Didier Reynders painottavat sitä, että kuluttajien roolia ja valinnanmahdollisuuksia halutaan parantaa erityisesti siirryttäessä vihreään ja digitaaliseen talouteen. Olemme tyytyväisiä ohjelman tavoitteisiin, joissa otetaan huomioon kuluttajien todellinen käyttäytyminen ja mahdollisuus tehdä itsensä ja ympäristön kannalta parhaita valintoja.

Lue lisää

Vanhusten palvelutalon toiminta määrätään keskeytettäväksi toiminnan vakavien puutteiden vuoksi. Ne asukkaat, jotka maksavat palvelunsa kokonaan itse, voivat vaatia kuluttajansuojalain perusteella hyvitystä palvelun virheistä. Ne asukkaat, jotka ovat kunnan palveluiden piirissä, mutta maksavat asiakasmaksuna palvelusta satoja euroja kuukaudessa, eivät voi vaatia hyvitystä minkään lain nojalla. Olisiko tilanteessa jotain korjattavaa?

Meillä Suomessa on pitkät perinteet kuluttajansuojan korkeassa tasossa. Viime vuosikymmenenä siitä on pitänyt yhä enemmän huolta EU:n täysharmonisoiva lainsäädäntö.

Sääntely ei kuitenkaan automaattisesti paranna kuluttajan oikeusasemaa. Tarvitaan myös tehokkaat valvontakeinot, joiden avulla pystymme puuttumaan harmaalla alueella toimijoihin. Taloudellisten seuraamusten puuttuessa on ollut toisinaan tuskastuttavaa käyttää vähäisiä resursseja samojen yritysten tai vastuutahojen toistuviin rikkeisiin, olipa sitten kyseessä sähkönmyynti, alemarkkinointi, pikaluotot tai tilausansat.Lue lisää

Jatkuvat, lähes tauotta toisiaan seuraavat alennusmyynnit ja harhaanjohtavat hintavertailut etenkin huonekalu- ja urheiluvälinealalla ovat työllistäneet meitä vuosikausia. Uudempana ilmiönä ovat nousseet esiin erilaiset verkkokauppojen tarjouskampanjat sesonkialejen välissä. Black Fridayna, ystävänpäivänä ja sinkkujen päivänä netti on pullollaan toinen toistaan villimpiä tarjouksia, joiden aitous herättää keskustelua.

Olemmekin käyttäneet keinoarsenaaliamme säästelemättä: ohjeistukset, koulutukset, neuvottelut, sitoumuspyynnöt ja markkinointikiellot ovat seuranneet toisiaan. Lukuisia yrityksiä on viety markkinaoikeuteen.Lue lisää

Kuulin tammikuun alussa ensimmäisen kerran koronaviruksesta. Ajattelin, että kyseessä on jokin kaukainen asia, jolla ei luultavasti tule olemaan juurikaan vaikutusta minun elämääni. Toisin kävi. Enpä olisi ikinä uskonut, että jo maaliskuussa kaikki mullistuu: virkamatkat perutaan, tapaamiset kielletään, lähes koko virasto on etätöissä ja käytän melkein kaiken työaikani koronaan liittyvien asioiden parissa.

Kuluttajien oikeuksien kannalta merkittävimmät kysymykset liittyvät lentojen, majoitusten ja matkapakettien peruuntumisiin. Tilanne on muuttunut jatkuvasti ensi alkuun annetuista matkustussuosituksista rajojen sulkemiseen. Kuluttajaneuvontaamme satelee kysymyksiä siitä, milloin matkasta on oikeus saada rahat takaisin ja milloin matkan siirtäminen voisi tulla kyseeseen. Myös vapaa-ajan tapahtumien peruuntumiset ja harrastustoiminnan lakkaaminen tai supistuminen aiheuttavat yhä laajamittaisemmin samoja pulmia.Lue lisää

Kun suomalainen kuluttaja kohtaa ongelman, hän ei yleensä jätä asiaa sikseen. Olemme itse asiassa kuluttajina EU-maiden aktiivisimpia valittajia. Muun muassa tämä selviää komission viime vuoden lopulla julkaisemasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin EU:n kuluttajamarkkinoita. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi haastattelemalla 1 000 kuluttajaa ja 400 myyjää jokaisesta jäsenmaasta. Kyselyssä kartoitetaan muun muassa kuinka hyvin vastaajat tuntevat ostamisen ja myymisen kuluttajansuojaa, missä määrin he luottavat eri toimijoihin ja kuinka herkästi kuluttajat valittavat ongelmista.Lue lisää

Pikaluottojen kohtuuttomat korot ovat olleet huolenaiheemme hyvin pitkään. Saimme tilanteeseen viimein parannusta, kun uusi korkokattosääntely tuli voimaan 1.9.2019. Luoton korko saa olla nyt korkeintaan 20 %.

Uusi sääntely ei tuonut kuitenkaan helpotusta niille kymmenille tuhansille ihmisille, jotka ovat tehneet jatkuvan luottosopimuksen ennen uuden lain voimaan tuloa. Jos näistä luotoista tekee uusia nostoja, todellinen vuosikorko on usein reilusti yli 100 %. Mielestämme uuden korkokaton olisi pitänyt koskea myös näitä nostoja. Pikaluottoyritykset eivät ole myöskään noteeranneet esimerkiksi kuluttajariitalautakunnan linjausta, joka on syntynyt korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen perusteella ja jonka mukaan kohtuullinen korkotaso vanhoissa luotoissa olisi korkeintaan 50 %.Lue lisää