Tuntuvat veden ja energian hintojen korotukset ovat nousseet tämän syksyn puheenaiheeksi. Kuluttajat ovat saaneet joillakin paikkakunnilla yllättäen vesi- ja lämmityslaskuihinsa kymmenien prosenttien korotuksia ja näyttää siltä, että tämä on vasta alkua. Mistä on oikein kyse ja onko tämä kohtuullista?

Suomen vesi- ja viemäriverkostot kaipaavat kipeästi saneerausta ja joidenkin arvioiden mukaan vesihuollon investoinnit pitäisi tuplata nykyisestä. Kaukolämmön hinnankorotuksia on perusteltu puolestaan valmisteveromuutoksilla ja kohonneilla päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnoilla. Kuntaomisteisten yritysten toimintaa ohjataan poliittisilla päätöksillä ja siksi kyseessä ei ole aivan tavanomainen liiketoiminta. Kuntapäättäjille saneerauksiin liittyvät vesimaksujen korotukset tuntuvat olevan kiusallinen aihe, josta päättämistä mielellään sysätään eteenpäin hamaan tulevaisuuteen, jolloin korotuksia on vaikea enää tehdä maltillisesti. Energian hintaa nostaa taas fossiilisten polttoaineiden käyttäminen, josta ei ole vielä päästy kaikkialla eroon.

Vesi ja lämpö ovat välttämättömyyspalveluita, joita ilman kukaan meistä ei tule toimeen. Palveluille on myös tyypillistä, että niitä tarjoavat usein monopoliasemassa olevat yritykset. Tällöin kuluttaja ei voi kilpailuttaa palveluita, vaan joutuu yleensä hankkimaan ne kulloinkin tarjotulla hinnalla.

Kuluttajan kannalta on erityisen tärkeää, että välttämättömyyspalveluiden hinta on mahdollisimman ennustettava ja läpinäkyvä, jotta myös omalla kulutuskäyttäytymisellään voi vaikuttaa käyttömaksun suuruuteen.

Vesihuoltolain mukaan vesihuollon maksujen pitää olla sellaiset, että niillä voidaan pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Maksujen pitää myös olla kohtuullisia ja tasapuolisia ja niihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Vesihuoltolaitos saa muuttaa sopimuksen mukaisia maksuja ja muita ehtoja, kunhan sopimuksen sisältö ei kokonaisuutena olennaisesti muutu. Sopimusehdoissa pitää määritellä, miten sopimusta voidaan muuttaa sen voimassa ollessa.

Myös palvelun hinta on osa sopimusehtoja. Kuluttajien kannalta sopimusehto on kohtuuton silloin, jos yritys voi tehdä sopimukseen olennaisia muutoksia yksipuolisesti.

Me valvomme yritysten sopimusehtojen kohtuullisuutta yleisesti ja tällä hetkellä tarkastelussa on sekä veden että kaukolämmön hinnan korotuksiin liittyvät tapaukset.

Tyypillisesti palvelun hintoja korotetaan silloin, kun tarvittavat peruskorjaukset nostavat palvelun tuotantokustannuksia. Tämä on tietenkin perusteltua, kunhan sopimuksen hintaan ei tehdä merkittävää kertakorotusta, joka muuttaa olennaisesti sopimusta. Esimerkiksi vesihuollon saneerauksia pitäisi tehdä riittävän suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, jotta myös hinnan korotukset voidaan tehdä vähitellen ja maltillisesti kotitalouksien asema huomioon ottaen.

Tämä onkin jo otettu huomioon toista välttämättömyyspalvelua eli sähköä koskevassa lainsäädännössä. Sähkön siirtohintaan säädettiin vuonna 2017 15 %:n vuosittainen korotuskatto. Kattoa madallettiin edelleen 8 %:iin 1.8.2021 voimaan tulleella lailla. Veden ja kaukolämmön hinnankorotuksiin liittyvää vastaavaa korotuskattoa ei ole, joten on erikseen arvioitava, milloin hinnan korotus on niin merkittävä, että kyseessä on sopimuksen olennainen muuttuminen. Kuluttajariitalautakunta on tarkastellut välttämättömyyspalveluita koskevissa ratkaisuissaan sekä prosentuaalista että euromääräistä hinnan korotusta ja pitänyt kohtuullisena hinnankorotuksen tasona enintään noin 15 %, ellei korotus jää euromääräisesti kovin pieneksi.

Välttämättömyyspalveluissa yrityksen lojaliteetti- ja huolellisuusvelvollisuus korostuu erityisesti.

Vastuullinen yritys suunnittelee toimintaansa ja kustannusrakenteeseensa liittyviä hinnan korotuksia pitkäjänteisesti myös asiakkaan etuja silmällä pitäen, vaikka lainsäädäntö ei siihen aina suoraan pakottaisikaan.