Voiko leivänpaahtimeen luottaa? Kodin tietoturvaa ei voi jättää yksin kuluttajan harteille

Tulevaisuuden älykodeista puhutaan paljon, mutta jo tällä hetkellä asumme monenlaisten tietoliikenneyhteyksiä käyttävien digilaitteiden ympäröimänä. Nettiin kytkeytyvät muutkin kodin tavarat kuin tietokoneet ja älypuhelimet, kuten jääkaapit, hammasharjat ja jopa lasten lelut. Nämä tuotteet kuljettavat tietoa ja viestivät paitsi käyttäjänsä myös muiden kodin älytuotteiden kanssa. Lisäksi ne viestivät kodin ulkopuolisille vastaanottajille, kuten laitteen valmistajalle.

Kuluttajat toivovat kodin teknologialta helppokäyttöisyyttä ja edullista hintaa. Verkottuvat tuotteet lupaavat entistä parempaa käyttömukavuutta, tehokkuutta ja mahdollisuuden saada yksilöllisempiä palveluja. Älykkäät esineet voivat myös avustaa käyttäjäänsä, esimerkiksi lähettämällä varoituksia tai antamalla ohjeita ääniohjauksella. Näistä ratkaisuista voivat hyötyä esimerkiksi vanhukset ja aistivammaiset.

Hinnaltaan edullisimmat tuotteet eivät välttämättä ole niitä, joissa tietoturvallisuus on kattavimmin huomioitu. Tuotteiden valmistajat ja myyjät joutuvat tekemään hankaliakin valintoja tasapainoillessaan hinnan ja laadun välillä. Toisaalta kotitalouksien budjetti on rajallinen ja kuluttajat harkitsevat tarkkaan, millaisesta laatutasosta kannattaa maksaa ja milloin. Monella kuluttajalla ovat mielessä myös ympäristökysymykset ja se, pitääkö aina ostaa uusin laite vai voiko kierrätetty olla turvallinen valinta.

Vaikka älylaitteet sujuvoittavat ja hauskuuttavat arkea monin tavoin, niihin liittyy monenlaisia riskejä. Leivänpaahdin voidaan värvätä bottiverkkoon tekemään palvelunestohyökkäyksiä tai kodin valvontajärjestelmä voi levittää kuvaa asunnosta ulkopuolisille. Harvalla kuluttajalla on sellaista tietoteknistä osaamista, että hän osaisi itsenäisesti selvittää näitä riskejä.

Verkottuvien tuotteiden turvallisessa käytössä erityistä merkitystä on sillä, miten tuote ohjaa käyttäjäänsä. Onko valmistaja huolehtinut, että kuluttaja pääsee tekemään tietoturvaan liittyvät valinnat ottaessaan laitteen käyttöön? Nämä valinnat ja asetukset on paljon helpompi tehdä ohjatusti kuin tutkiskelemalla usein vaikeaselkoisia käyttöohjeita. Kaikissa digituotteissa verkottumista ei kuitenkaan tehdä edes näkyväksi kuluttajille. Verkottuminen tulisi nähdä sellaisena olennaisena ominaisuutena, josta myyjän olisi aina kerrottava kuluttajalle ennen ostopäätöstä.

Kuluttajien tiedontarve älytuotteiden toiminnoista on huomioitu kuluttajansuojalaissa jo siten, että myyjän on kerrottava muun muassa digitaalisen sisällön yhteentoimivuudesta laitteistojen ja ohjelmistojen kanssa. Verkottuviin tuotteisiin liittyy myös jatkuva tarve päivityksille, jotta ne olisivat toimivia ja tietoturvallisia. EU:ssa hyväksyttiin huhtikuussa 2019 uudet kuluttajaoikeuden direktiivit, joiden mukaan myyjän on kerrottava ja toimitettava tuotteen turvalliseen toimintaan tarvittavat päivitykset. Odotamme mielenkiinnolla, miten uusi EU-sääntely saatetaan osaksi kansallista lakia.

Kotien tietoturvaa ei voi jättää yksin kuluttajien osaamisen varaan. Kuluttajien pitäisi voida luottaa siihen, että korkeatasoinen ja helposti käyttöön otettava tietoturva on yhtä itsestään selvä suoja älylaitteessa kuin turvavyö autossa. Myytävien tuotteiden aito tuntemus ja kuluttajille annettava oikea ja ajantasainen tieto vaativat osaamisen kehittämistä ja yhteistyötä myyntihenkilöstön, myyjäyrityksen ja valmistajan välillä. Tämä kaikki lisää kuluttajien luottamusta älytuotteisiin ja edistää sekä myyntiä että uusia innovaatioita.

IoT-Blogisarja

Tämä kuluttaja-asiamiehen kirjoitus on myös osa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin käynnistämää blogisarjaa, jossa eri toimijat kertovat ajatuksiaan ja huomioitaan IoT:hen liittyen.