Yritykset hyödyntävät yhä enemmän kuluttajista kerättyä tietoa. Eri palvelujen käyttäjätietoja hyödyntämällä voidaan rakentaa tarkkaakin kuvaa meistä ja kulutustottumuksistamme. Tietomme eivät kuitenkaan aina ole niin turvassa kuin luulemme eivätkä kriteerit tietojen keruulle ole selviä. Moni yritys myös myy keräämiään tietoja eteenpäin.
Matkaketjujen kuluttajansuoja hakee muotoaan
Suomessa on viime vuodet puuhattu kovaa vauhtia liikennekaarta eli nykynimeltään liikennepalvelulakia, jonka toivotaan edistävän ihmisten liikkumista ja uudenlaisten liikennepalvelujen syntyä. Laissa on tarkoitus säätää muun muassa lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuudesta ja ensivaiheessa etenkin tie- ja raideliikenteen raja- ja maksupintojen avaamisesta, jolloin kaikki saatavilla olevat yksittäiset palvelut olisivat mahdollisimman hyvin kaikkien toimijoiden tavoitettavissa ja myös uudella tapaa yhdisteltävissä. Kuluttajalle tämä näkyisi parhaimmillaan saumattomasti yhteen toimivina liikennepalveluina, joita on helppo käyttää.
Mainos pitää tunnistaa, olipa kanava tai teknologia mikä hyvänsä
Kuluttajat käyttävät mobiililaitteiden kautta yhä enemmän erilaisia palveluita. Myös yhteydenpito, ajanvietto ja tiedonhaku kytkeytyvät tiiviisti mobiililaitteisiin. Appsien, eri kanavien ja sisällöntuotannon kehittyessä myös mobiilimainonta muuttuu, kun mainostajien ja myös sisällöntuottajien on keksittävä uudenlaisia tapoja saada kuluttajan huomio.
Tuoko digitalisaatio palvelut kaikkien saataville?
Digitalisaatio kytkeytyy nykypäivänä kaikkeen eikä siltä voi välttyä. Tämä näkyy myös meidän työssämme. Kansainvälistä kuluttajan oikeuksien päivää vietetään vuosittain 15.3. ja tämän vuoden teemana on digiajan kuluttajansuoja, Consumer rights in the digital age. Teemaan liittyy useita kuluttajan kannalta keskeisiä asioita, kuten kuluttajan osallisuuden ja palveluiden saatavuuden turvaaminen.
Kotien tietoturva ei ole yksin kuluttajien asia
Viime syksynä maailman tietojärjestelmiä horjuttivat palvelunestohyökkäykset (ks. esim. MTV 22.10.2016), joiden toteutukseen käytettiin kuluttajien tavallisia kodinkoneita. Tämä yllätti monet siitä huolimatta, että verkkoon kytkeytyvien tavaroiden määrä kodeissa kasvaa. Älykodit rakentuvat esine esineeltä ja samalla jääkaapeista, leivänpaahtimista ja leluista tulee uusia tietoturvauhkia.
Lue lisää
Tunnistaako lapsi mainosta verkossa tai mobiilipelissä?
Kuluttaja-asiamiehenä olen saanut seurata vuosien ajan aitiopaikalta kulutuksen enenevää siirtymistä verkkoon ja samalla diginatiivin sukupolven esiinmarssia. Yhä nuoremmat lapset ovat verkkomaailmassa kuin kotonaan ja usein jopa vanhempiaan taitavammin. Toisaalta verkossa kuitenkin altistutaan markkinoinnille ennennäkemättömällä tavalla ja usein ilman, että vanhemmat havaitsisivat, saati kykenisivät puuttumaan tähän. Erityisen merkittäväksi tämän tekee se, että teknisistä taidoistaan huolimatta lapset eivät iästään ja rajallisemmasta kokemuksestaan johtuen kykene tunnistamaan markkinointia yhtä hyvin kuin aikuiset. Se tekee heistä erityisen alttiita kaupalliselle vaikuttamiselle.
Lue lisää
Paperilaskun lisämaksu sallittu – kilpailu pitää maksut kohtuullisina?
Digipalveluiden kehittäminen ja sitä kautta mahdollisuus asioiden sujuvaan hoitamiseen on hyvä asia. Suomessa kuluttajat ovat innokkaasti ottaneet digitaaliset palvelut, esimerkiksi sähköisen laskutuksen käyttöön. Kaikilla ei kuitenkaan ole taitoa tai mahdollisuutta hyödyntää näitä palveluja. Tässä ryhmässä on esimerkiksi vanhuksia ja sairauden takia heikommassa asemassa olevia kuluttajia. He tarvitsevat paperisen laskun, josta on mahdollista nähdä myös lain edellyttämä tarkempi laskuerittely, mitä esimerkiksi tekstiviestillä ei ole mahdollista tarjota. Kuluttajalla kun tulee aina ennen maksamista olla mahdollisuus tarkistaa laskutuksen oikeellisuus.
Keinot kuntoon, konnat kuriin – lisää valtuuksia EU:n kuluttajansuojaviranomaisille
Muutama vuosi sitten eräs designhuonekalujen verkkokauppa aiheutti harmaita hiuksia eri EU-maissa, kun se ei toimittanut kuluttajille heidän tilaamiaan ja maksamiaan tuotteita. Komissio haluaa nyt parantaa kansallisten kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi tämänkaltaisissa, useita maita koskettavissa kuluttajansuojarikkomuksissa ja terävöittää viranomaisten valvontakeinoja.
Lue lisää
Maksa kolme vuotta, käytä kaksi vuotta
Hakukonejätti Google ilmoitti blogissaan kieltävänsä pikavippimainokset palvelussaan. Tämä on hyvä uudistus ja ehkäisee osaltaan ihmisten velkaantumista huikeilla koroilla kuorrutettujen pikavippien kautta. Sinänsä täysin erilainen, mutta velkaantumista pahimmillaan edesauttava luottotuote on suomalaisten operaattoreiden kuluttajille tarjoama pitkä maksuaikasopimus. Siinä tarjotaan kuluttajille uutta puhelinta 36 kuukauden korottomalla ja kuluttomalla maksuaikasopimuksella. Kyseessä on juridisesti luotto, mutta kuluttajansuojalain luottoja käsittelevä 7 luku ei tällaisia korottomia ja kuluttomia luottoja koske. Kuluttajaa kyseinen sopimus kuitenkin sitoo kolmeksi vuodeksi ja sen maksaminen vaikuttaa omaan talouteen pitkän aikaa.
Itsesääntely hyödyttämään kaikkia
Markkinointi elää nopean muutoksen aikaa. Etenkin verkossa tapahtuva kaupankäynti ja siihen liittyvä markkinointi löytävät jatkuvasti uusia muotoja, ja kestää aikansa ennen kuin ne tulevat kuluttajille tutuiksi. Kuluttaja-asiamies seuraa aktiivisesti näitä muutoksia ja kehittää alati omaa valvontaansa esimerkiksi verkko- ja mobiilimaailmassa. Koska kehityksen vauhti on huima, ja valvottavaa paljon, tarvitaan viranomaisvalvonnan rinnalle myös alan itsesääntelyä uusissa markkinoinnin muodoissa ja kanavissa.
Lue lisää
