Kun suomalainen kuluttaja kohtaa ongelman, hän ei yleensä jätä asiaa sikseen. Olemme itse asiassa kuluttajina EU-maiden aktiivisimpia valittajia. Muun muassa tämä selviää komission viime vuoden lopulla julkaisemasta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin EU:n kuluttajamarkkinoita. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi haastattelemalla 1 000 kuluttajaa ja 400 myyjää jokaisesta jäsenmaasta. Kyselyssä kartoitetaan muun muassa kuinka hyvin vastaajat tuntevat ostamisen ja myymisen kuluttajansuojaa, missä määrin he luottavat eri toimijoihin ja kuinka herkästi kuluttajat valittavat ongelmista.Lue lisää
Pikaluottojen kustannukset alas kaikin keinoin
Pikaluottojen kohtuuttomat korot ovat olleet huolenaiheemme hyvin pitkään. Saimme tilanteeseen viimein parannusta, kun uusi korkokattosääntely tuli voimaan 1.9.2019. Luoton korko saa olla nyt korkeintaan 20 %.
Uusi sääntely ei tuonut kuitenkaan helpotusta niille kymmenille tuhansille ihmisille, jotka ovat tehneet jatkuvan luottosopimuksen ennen uuden lain voimaan tuloa. Jos näistä luotoista tekee uusia nostoja, todellinen vuosikorko on usein reilusti yli 100 %. Mielestämme uuden korkokaton olisi pitänyt koskea myös näitä nostoja. Pikaluottoyritykset eivät ole myöskään noteeranneet esimerkiksi kuluttajariitalautakunnan linjausta, joka on syntynyt korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen perusteella ja jonka mukaan kohtuullinen korkotaso vanhoissa luotoissa olisi korkeintaan 50 %.Lue lisää
Digitaaliset maksupalvelut eivät saa kokonaan jyrätä käteispalveluita
Maksamisen tavat ja pankkiasiointi muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla. Miten helppoa onkaan vain vilauttaa kännykkää kaupan maksupäätteellä tai hoitaa pankkiasiat mobiilisovelluksilla. Digitaalisten palveluiden vaivattomuuden ja nopeuden ajatellaan hyödyttävän kaikkia. Tarvitaanko käteispalveluita enää lainkaan?
Suomen Pankilla on tutkittua tietoa asiasta. Hieman yllättävääkin voi olla, että maksutapahtumista 25–50 % tehdään edelleen käteisellä, kaupan tai palvelun tyypistä riippuen. Yli 10 % suomalaisista kertoo käteisen edelleen olevan heidän pääasiallinen maksutapansa. Edelleen 40 % kuluttajista pitää mahdollisuutta käteisellä maksamiseen itselleen tärkeänä. Melkoisen iso joukko kuluttajia!Lue lisää
Viekö digitaalisuus kuluttajilta valinnanvapauden?
Syyskuun lopulla Helsinkiin kokoontui 250 asiantuntijaa Suomen EU-puheenjohtajakauden kilpailu- ja kuluttajapolitiikan päätapahtumaan. Competition and Consumer Dayn toinen pääteema koski kuluttajanvaltaa digitaalisessa yhteiskunnassa.
Kysymys kuului: Onko kuluttajilla aito mahdollisuus tehdä valintoja digitaalisilla markkinoilla?Lue lisää
Yrittäjän tärkein kumppani on kuluttaja
Yrittäjän päivänä 5.9. on oiva hetki pysähtyä miettimään yrittäjyyden kulmakiviä. Mistä on hyvä yrittäjyys tehty? Parhaimmillaan se on asennetta, kykyä ja motivaatiota, josta asiakkaatkin hyötyvät. Yrittäjän päivä on siis merkittävä myös kuluttajan kannalta.
Yrittäjä joutuu hallitsemaan melkoisen säännösten viidakon hyvin erilaisilta oikeudenaloilta. Miksi vero- ja työlainsäädännön lisäksi pitäisi tuntea erityisesti kuluttajansuojan kiemurat?
Puhdas ympäristö kaupanpäällisenä – kyllä kiitos!
Kukkaroamme kosiskellaan erilaisilla ympäristöväitteillä: ekologinen, ilmastoystävällinen, vastuullinen, vihreä, ympäristöä säästävä. Iskevä yleistys on nopea ja parhaimmillaan selkeä tapa kertoa tuotteen ominaisuuksista. Mutta mistä voi tietää, ovatko yleistävät markkinointiväittämät totta?
Hienoa, hallitus! Kuluttajansuojan vahvistaminen on tärkeää
Tuntuipa hienolta lukea uuden hallitusohjelman kirjauksia kuluttajapolitiikasta ja kuluttajansuojasta. En muista nähneeni aikaisemmin näin selkeitä kuluttajansuojan edistämiseen tähtääviä tavoitteita.
Olemme tuoneet jo vuosien ajan esiin valvontakeinojemme puutteellisuutta sekä pikaluotto-, puhelinmyynti- ja kotimyyntisääntelyn kipukohtia. Vaikka hallitusohjelman tavoitteista osa on jo työn alla, saimme tervetullutta vahvistusta siitä, että työ tärkeissä hankkeissa jatkuu.Lue lisää
Voiko leivänpaahtimeen luottaa? Kodin tietoturvaa ei voi jättää yksin kuluttajan harteille
Tulevaisuuden älykodeista puhutaan paljon, mutta jo tällä hetkellä asumme monenlaisten tietoliikenneyhteyksiä käyttävien digilaitteiden ympäröimänä. Nettiin kytkeytyvät muutkin kodin tavarat kuin tietokoneet ja älypuhelimet, kuten jääkaapit, hammasharjat ja jopa lasten lelut. Nämä tuotteet kuljettavat tietoa ja viestivät paitsi käyttäjänsä myös muiden kodin älytuotteiden kanssa. Lisäksi ne viestivät kodin ulkopuolisille vastaanottajille, kuten laitteen valmistajalle.
Kuluttaja-asiamiehen valvontakeinot on aika tuoda 70-luvulta nykypäivään
Kuluttaja-asiamiehen ydintehtävänä on valvoa kuluttajansuojasäännösten noudattamista. Sitä, että kuluttaja saa olennaiset tiedot ostopäätöksen tekemiseksi, markkinointi ei johda harhaan ja sopimusehdot ovat kohtuullisia. Kuluttajan asemaa turvaava sääntely on kattavaa, mutta sen merkitys voi jäädä heikoksi, jos vakaviin lainrikkomuksiin ei voida puuttua nopeasti ja tehokkaasti.
Ratkaiseeko uusi pikaluottojen 20 %:n korkokatto velkaantumisongelmat?
Olemme painineet pikaluottoalan kanssa pitkään. Viimein pikaluottoihin ja velkaantumiseen liittyvät ongelmat ovat saavuttaneet tason, jossa sekä viranomaiset että poliittiset päättäjät ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että toimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi tarvitaan laaja-alaisesti.
Teimme vuonna 2016 aloitteen pikaluottojen korkokattosääntelyn uudistamisesta. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden sääntelyn, jonka mukaan luoton korko saa olla jatkossa korkeintaan 20 %. Tämä on merkittävä parannus nykytilanteeseen ja olisi hienoa, jos voisi todeta, että ongelmat on nyt ratkaistu. Ikävä kyllä näin ei ole.Lue lisää
