Vieraskynä: ”Pakkomyyntiä ja pyörryksiin puhumista” – kun kotimyynti menee pieleen

Erityisasiantuntijat Katja Järvelä ja Mika Saastamoinen

Kotiovelle ilmestyy myyjä, joka on kartoittamassa remonttitarpeita lähistöllä ja tulisi mielellään kertomaan asiasta vähän tarkemmin, jos suinkin sattuisi sopimaan. Tämä on yksi tyypillinen kotimyynnin tilanne, joka voi johtaa jopa useita tunteja kestävään myyjän vakuutteluun siitä, miksi hänen kauppaamansa tavara tai palvelu on kuluttajalle tarpeellinen, ellei suorastaan välttämätön hankinta. Kuluttajien omin sanoin kuvattuna kyse on usein ”pakkomyynnistä” tai ”pyörryksiin puhumisesta”, jonka jäljiltä he eivät aina edes ymmärrä sitoutuneensa kauppaan tai tuntevat tehneensä kaupat painostettuna vasten tahtoaan. Näin näyttää käyvän erityisesti iäkkäille.Lue lisää

Annetaanko kuluttajille mahdollisuus tehdä hyviä taloudellisia päätöksiä?

Suomen Pankki luovutti 28.1.2021 oikeusministerille ehdotuksensa Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi. Tavoitteena on saada ihmiset ymmärtämään talousosaamisen merkitys omassa elämässään ja toimimaan omassa taloudessaan eettisesti ja kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että he osaavat tehdä hyviä taloudellisia päätöksiä eivätkä joudu taloutensa kanssa ongelmiin.Lue lisää

Kuluttaja-asioiden uusi toimintaohjelma lisää kuluttajien aitoa mahdollisuutta valintoihin

Komissio julkaisi hiljattain uuden kuluttaja-asioiden toimintaohjelman vuosiksi 2020–2025. Kuluttajansuojaa koskevaa lainsäädäntöä on harmonisoitu EU:ssa pitkäjänteisesti, ja nyt keskiössä on kuluttajien oikeuksien toteutuminen ja kuluttajien aktivoiminen. Sekä komission varapuheenjohtaja Věra Jourová sekä oikeus- ja kuluttaja-asioista vastaava komissaari Didier Reynders painottavat sitä, että kuluttajien roolia ja valinnanmahdollisuuksia halutaan parantaa erityisesti siirryttäessä vihreään ja digitaaliseen talouteen. Olemme tyytyväisiä ohjelman tavoitteisiin, joissa otetaan huomioon kuluttajien todellinen käyttäytyminen ja mahdollisuus tehdä itsensä ja ympäristön kannalta parhaita valintoja.

Lue lisää

"Kun tunnistaa erilaisia manipuloinnin muotoja, on mahdollista välttää vaaranpaikkoja", KKV:n erityisasiantuntija Saija Kivimäki kirjoittaa.

Vieraskynä: Huoleton ja hätiköivä asiakas on verkkohuijarin unelma

Erityisasiantuntija Saija Kivimäki

Koronavirus on tuonut muutoksia tapaamme tehdä ostoksia, ja yhä useampi on siirtynyt asioimaan verkkokauppoihin. Niiden suosio tulee tuskin laantumaan, sillä laajat valikoimat, kilpailukykyiset hinnat sekä helppo ja nopea asiointi kiinnostavat kuluttajia tulevaisuudessakin.

Verkko-ostaminen on turvallinen tapa tehdä hankintoja, mutta kuten kaikessa verkkoasioinnissa, siinäkin saattaa kohdata epäluotettavia toimijoita ja huijauksia. Näiltä voi kuitenkin välttyä, kun osaa tunnistaa tyypilliset varoitusmerkit ja harkitsee ostopäätöstä rauhassa.Lue lisää

Palvelutalojen asukkaat yhdenvertaiseen asemaan

Vanhusten palvelutalon toiminta määrätään keskeytettäväksi toiminnan vakavien puutteiden vuoksi. Ne asukkaat, jotka maksavat palvelunsa kokonaan itse, voivat vaatia kuluttajansuojalain perusteella hyvitystä palvelun virheistä. Ne asukkaat, jotka ovat kunnan palveluiden piirissä, mutta maksavat asiakasmaksuna palvelusta satoja euroja kuukaudessa, eivät voi vaatia hyvitystä minkään lain nojalla. Olisiko tilanteessa jotain korjattavaa?

Lue lisää
"Verkkopelit onkin suunniteltu niin, etteivät ne saa lapsia ainoastaan pelaamaan, vaan ne kannustavat lapsia kuluttamaan rahaa pelaamiseen", kirjoittaa KKV:n johtava asiantuntija Helena Tuorila.

Vieraskynä: Verkkopelit ovat portti rajattomiin kulutusmahdollisuuksiin

Johtava asiantuntija Helena Tuorila

Verkkopelaaminen on suosittu ajanviete kaikenikäisillä lapsilla. Tutkimusten perusteella suuri osa lapsista pelaa puhelimella tai muulla älylaitteella päivittäin. Lapset eivät pelaa pelkästään heille suunniteltuja pelejä, vaan iso osa lasten suosimista peleistä on suunniteltu aikuisille. Pelaamisessa toistuu sama ilmiö kuin sosiaalisessa mediassa. Lapset kiertävät pelien suositusikärajat pelatakseen haluamiaan pelejä. Lue lisää

Ohjausta vai pakottamista lainmukaiseen toimintaan? Kuluttaja-asiamiehen uudet valvontakeinot voimaan

Meillä Suomessa on pitkät perinteet kuluttajansuojan korkeassa tasossa. Viime vuosikymmenenä siitä on pitänyt yhä enemmän huolta EU:n täysharmonisoiva lainsäädäntö.

Sääntely ei kuitenkaan automaattisesti paranna kuluttajan oikeusasemaa. Tarvitaan myös tehokkaat valvontakeinot, joiden avulla pystymme puuttumaan harmaalla alueella toimijoihin. Taloudellisten seuraamusten puuttuessa on ollut toisinaan tuskastuttavaa käyttää vähäisiä resursseja samojen yritysten tai vastuutahojen toistuviin rikkeisiin, olipa sitten kyseessä sähkönmyynti, alemarkkinointi, pikaluotot tai tilausansat.Lue lisää

Vieraskynä: Ikäihmiset kuluttajansuojan katveessa

Asiantuntija Tony Papinaho

Heikommassa asemassa olevien kuluttajien eriarvoisuuden vähentäminen ja voimaannuttaminen on kaikkien asia – niin itse kuluttajien, heidän lähipiirinsä kuin koko yhteiskunnan. Tavoitteena on vahvistaa kuluttajaosaamista ja lisätä tietämystä kuluttajien oikeuksista ja ongelmien ilmenemismuodoista.

Iäkkäiden kuluttajien voi olla muita kuluttajia vaikeampi selvittää omat lakisääteiset oikeutensa ja saada ne toteutetuiksi. Ikääntymisen myötä ihminen haurastuu fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Kuluttajina ikäihmisten valinnanvapaus saattaa olla kapeampi tai heille voi kertyä lisäkuluja jo sen takia, että he ovat pienituloisia eikä heillä usein yksin asuvina ole muita osallistumassa kodin taloudenpitoon. Ilmiötä kutsutaan köyhyyslisäksi. Kaiken kaikkiaan iäkkäät kuluttajat ovat heikommassa asemassa ja voivat jäädä kuluttajansuojan katveeseen.Lue lisää

Vieraskynä: Yritysten ja koulujen yhteistyö – kaupallisen vaikuttamisen uudet muodot

Erityisasiantuntija Kristiina Vainio

Koulut, oppilaitokset ja varhaiskasvatusyksiköt tekevät nykyään paljon yhteistyötä yritysten ja elinkeinonharjoittajien kanssa. Hyvä niin, sillä eiväthän koulut ole erillinen osa muusta yhteiskunnasta. Esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksesta näyttää tulleen jo luonnollinen osa kaikenikäisten oppijoiden arkea aina pienimmistä lähes täysi-ikäisiin.

Yhteistyötä on kuitenkin monenlaista. Monet yritykset tuntuvat havainneen koulujen olevan yksi kaupallisen vaikuttamisen – toisin sanoen markkinoinnin – potentiaalinen kanava. Näin on siitä huolimatta, että niin perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman kuin varhaiskasvatussuunnitelmankin perusteissa todetaan, ettei näitä paikkoja tai niissä tapahtuvaa toimintaa saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä tai kanavana. Markkinointia sääntelee myös kuluttajansuojalaki. Opetustarkoitukseen materiaalia tuottaville yrityksille näyttää toisinaan olevan epäselvää, minkälaista sisältöä voidaan pitää markkinointina.Lue lisää