"Verkkopelit onkin suunniteltu niin, etteivät ne saa lapsia ainoastaan pelaamaan, vaan ne kannustavat lapsia kuluttamaan rahaa pelaamiseen", kirjoittaa KKV:n johtava asiantuntija Helena Tuorila.
Yleinen

Vieraskynä: Verkkopelit ovat portti rajattomiin kulutusmahdollisuuksiin

Vieraskynä

Johtava asiantuntija Helena Tuorila

Verkkopelaaminen on suosittu ajanviete kaikenikäisillä lapsilla. Tutkimusten perusteella suuri osa lapsista pelaa puhelimella tai muulla älylaitteella päivittäin. Lapset eivät pelaa pelkästään heille suunniteltuja pelejä, vaan iso osa lasten suosimista peleistä on suunniteltu aikuisille. Pelaamisessa toistuu sama ilmiö kuin sosiaalisessa mediassa. Lapset kiertävät pelien suositusikärajat pelatakseen haluamiaan pelejä.

Pelaajaa rahastetaan monin tavoin

Verkkopelaamisen ansaintalogiikka on muuttunut vuosien saatossa. Pelejä ei niin ikään enää myydä ainoastaan levyillä, vaan ne voidaan ladata medialaitteelle pilvipalvelusta. Pelien hankkimiseen on monia tapoja: kuluttaja voi maksaa pelin ja ladata sen omalle laitteelleen, pelin voi hankkia kuukausimaksullisena tilauksena tai ilmaisena sovelluksena, jonka sisällä kuluttaja tekee maksullisia hankintoja pelissä edetäkseen.

Pelien lataaminen pilvestä mahdollistaa sen, että pelin voi päivittää milloin hyvänsä. Tämä on avannut mahdollisuuden luoda peliin koko ajan uutta sisältöä ja saada pelaajat myös maksamaan siitä. Verkkopelit onkin suunniteltu niin, etteivät ne saa lapsia ainoastaan pelaamaan, vaan ne kannustavat lapsia kuluttamaan rahaa pelaamiseen.

Peliteollisuus soveltaa monenlaisia rahapeleistä kopioituja käyttäytymistieteellisiä tekniikoita, joilla nuoria pelaajia koukutetaan. Esimerkkinä näistä on tappion välttäminen, mikä käytännössä tarkoittaa, että pelaajat ovat taipuvaisia käyttämään rahaa, jos he ovat vain yhden tai kahden askeleen päässä voitosta verrattuna tilanteeseen, että he ovat häviämässä pelin. Tällä on yhteys siihen, että jos pelaajille annetaan palkinto ja sitten uhataan sen pois ottamisella, ihmiset eivät halua menettää saavutettuja etuja. Pelaajia kannustetaan kuluttamaan enemmän esimerkiksi myymällä alennuksella isompia lisäosia sisältäviä paketteja. Erilaisia aikalaskureita käyttämällä kuluttajat saadaan arvioimaan mahdolliset häviöt voittoja suuremmiksi.

Pelaaminen kannustaa rahankäyttöön ilman hankintoihin liittyvää tyytyväisyystakuuta

Ystävien ja muiden verkonkäyttäjien ryhmäpaine samoin kuin kuuluisien pelaamista harrastavien vloggaajien vaikutus saavat lapset kuluttamaan rahaa pelaamiseen. Niin ikään pelissä eteneminen uusia peliominaisuuksia hankkimalla kannustaa rahankäyttöön.

Monissa tapauksissa verkkopelaamisen rahankäyttöön sisältyy ominaisuuksia, joiden vuoksi lasten on vaikea arvioida maksamalleen rahalle saamansa vastineen arvoa. Esimerkiksi pelin sisäinen valuutta peittää ostoksen rahallisen arvon, ja varsinkin stressaavissa pelitilanteissa on hankala arvioida pelin sisäisellä valuutalla tehtyjen ostosten arvoa. Jotkin pelit vaikeuttavat tarkoituksella pelin sisäisen valuutan ja oikean rahan välisen vaihtokurssin arvioimista.

Vanhempien tulisi tutustua lasten pelaamiseen liittyvään rahankäyttöön ja keskustella lasten kanssa peleihin liittyvien hankintojen järkevyydestä.

Loot boxit ajankohtainen ilmiö

Peleissä yleistyneet loot boxit ovat herättäneet keskustelua rahapelaamiseen verrattavien ominaisuuksiensa vuoksi. Loot box on yleistermi verkkopeleissä esiintyville laatikoille, joita avaamalla pelaaja voi hankkia pelin sisäisiä tavaroita ja palkintoja. Pelaaja ei voi vaikuttaa siihen, mitä hän saa rahojensa vastineeksi, vaan palkinnot ovat satunnaisia ja arvokkaammat esineet harvinaisempia.

Monissa maissa on käynnistynyt keskustelu satunnaisten palkintojärjestelmien rajoittamisesta. Peliyhtiöitä on kritisoitu siitä, etteivät pelaajat voi olla varmoja hankintansa sisällöstä. Rahapelien valvojat Belgiassa ja Hollannissa ovat todenneet loot boxit rahapelilainsäädännön vastaisiksi. Myös Suomessa on kiinnitetty huomiota loot boxien laillisuuteen arpajaislain näkökulmasta.

Lue myös:

Lue lisää loot boxeista:

Helena Tuorila
Helena Tuorila


Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana Kilpailu- ja kuluttajaviraston vaikutusarvioinnissa.