Erityisasiantuntija Kristiina Vainio

Koulut, oppilaitokset ja varhaiskasvatusyksiköt tekevät nykyään paljon yhteistyötä yritysten ja elinkeinonharjoittajien kanssa. Hyvä niin, sillä eiväthän koulut ole erillinen osa muusta yhteiskunnasta. Esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksesta näyttää tulleen jo luonnollinen osa kaikenikäisten oppijoiden arkea aina pienimmistä lähes täysi-ikäisiin.

Yhteistyötä on kuitenkin monenlaista. Monet yritykset tuntuvat havainneen koulujen olevan yksi kaupallisen vaikuttamisen – toisin sanoen markkinoinnin – potentiaalinen kanava. Näin on siitä huolimatta, että niin perusopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelman kuin varhaiskasvatussuunnitelmankin perusteissa todetaan, ettei näitä paikkoja tai niissä tapahtuvaa toimintaa saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä tai kanavana. Markkinointia sääntelee myös kuluttajansuojalaki. Opetustarkoitukseen materiaalia tuottaville yrityksille näyttää toisinaan olevan epäselvää, minkälaista sisältöä voidaan pitää markkinointina.

Kaupallisen vaikuttamisen keinot monipuolistuivat lähes kertarysäyksellä

Mikä sitten on muuttunut? Koulut ja yritykset ovat ottaneet digiloikan toisensa perään. Painettujen oppikirjojen, infovihkosten ja opettavaisten julisteiden rinnalle on syntynyt sovelluksia, sosiaalisessa mediassa toteutettavia haasteita ja sähköisiä oppimiskokonaisuuksia videoineen, verkkotesteineen ja oppimisalustoineen. Lapset ovat muuttuneet koko ajan yhä aktiivisemmiksi. Tätä edesauttaa usein vaikkapa se, että opetettava aineisto on puettu pelin muotoon.

Yritysten on aiempaa helpompaa ja halvempaa sekä tuottaa kouluille tarkoitettua aineistoa että tarjota se koulujen käyttöön. Opettajat voivat usein kokea painetta siitä, että oppitunneille on saatava monipuolisuutta ja virikkeellisyyttä siitä huolimatta, että budjetti ja aikataulut asettavat tiukkoja rajoja. Kuitenkin jos muutoin oppimisen kannalta hyvää tietoa sisältävä video esittelee samalla yrityksen koko tuotekirjon nimeltä läpi, on kyseessä ennen muuta mainos.

Markkinoinnin pelisäännöt pätevät myös koulumaailmassa

Mikä taas ei ole muuttunut? Pähkinänkuoressa: markkinoinnin säännöt. Piilomainonta on edelleen kielletty aina ja kaikissa olosuhteissa. Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan.

Lisäksi kuluttajansuojalaissa on useita kohtia, joiden nojalla lapsiin kohdistuvaa markkinointia arvioidaan keskimääräistä tiukemmin, koska lapset ovat tietojensa ja elämänkokemuksensa rajoittuneisuuden vuoksi tavallista alttiimpia markkinoinnin vaikutuksille. Vanhemmilla on lastensa kasvattajina oikeus päättää, minkälaisen markkinoinnin kohteeksi heidän lapsensa joutuvat.

Toisaalta kuluneena keväänä on kehitetty monia etäopetuksen muotoja, monet niistä yhteistyössä yritysmaailman kanssa. Muistetaanko kiireessä huomioida myös kaikki lain säännöt?

Vaalitaan yhdessä hyvää markkinointitapaa – tule mukaan kommentoimaan linjausta

Selvää on, että markkinoinnin tulkintatilanteet ovat monimutkaistuneet entuudestaan. Viranomaisilla onkin ohjeiden päivitys paraikaa työn alla. Kuluttaja-asiamieheltä on tulossa tämän vuoden aikana linjaus yrityksille.

Paras mahdollinen versio linjauksesta syntyy, kun myös ne tahot, joita linjaus koskettaa, antavat sen laadintaan osaamisensa. Siksi kuluttaja-asiamiehen uusi linjaus tulee luonnosvaiheessa julkisesti ja kaikille avoimesti kommentoitavaksi verkkoon. Viestimme tästä tarkemmin kanavissamme lähempänä luonnoksen julkistusajankohtaa.

---

 

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asioiden vastuualueella.