Johtava asiantuntija Taina Mäntylä ja ryhmäpäällikkö Riikka Rosendahl

Koronan iskiessä kodista tuli muutaman päivän varoitusajalla monitoimitalo: kauppa, pankki, kuntosali, koulu ja työpaikka. Koti on yhteydessä kaikilta toiminnoiltaan verkkoon. Samalla se on palvelualusta, jonka pitäisi elää ja mukautua käyttäjien, asukkaiden, mukaan. Kaikkien kuluttajien kukkaro ja osaaminen eivät siihen taivu. Eristyneisyys tekee näkyväksi kotitalouksien erilaiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluja ja toimia yhteiskunnassa.

Monet aikaisemmin paikan päällä palvelupisteissä tehdyt toimet olivat jo ennen koronaa siirtyneet koteihin digitalisaation seurauksena. Kuluttajat olivat siirtymässä palveluiden käyttäjiksi ja itsepalveluun. Kotien välillä on ollut suuria eroja siinä, miten hyvin ne ovat varustautuneet digitaalisesti. Valtavia eroja on siinä, miten hyvin kuluttajat ovat tietoisia kuluttajansuojastaan tai valmistautuneet kotitalouden pyörittämiseen verkon varassa ja kautta.

Poikkeusaika voi synnyttää uudenlaista sosiaalista painetta

Huolenpito yhteisön jäsenistä korostuu koronaeristyksen aikana. Ne taloudet, joissa on älylaitteita ja digitaalista osaamista, voivat helpommin pitää yhteyttä toisiinsa ja saada käytännön neuvoja. Ikäihmiset jäävät helposti tämän ulkopuolelle, mutta niin myös ne kotitaloudet, joissa älylaitteiden hankkiminen tai käyttäminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Eristäytyminen tekee kotitalouden resurssien hallinnasta ilman älylaitteita lähes mahdotonta. Raha, tieto, aika, asiointi, hankinnat ja viestintä – kaikki ovat siirtyneet verkkoon. Ne ihmiset, joilla ei ole kodissaan yhteyksiä, eivät päässeet ennen rajoitusten purkamista toukokuussa hoitamaan asioitaan esimerkiksi kirjastojen laitteilta. Ylipäätään palvelu- ja asiointipisteitä on harvassa.

Mitä tapahtuu lapsille ja nuorille, joiden läsnäolo vaikeutuu puutteellisten laitteiden ja yhteyksien takia? Etäopiskelu ja tiedon etsiminen on hankalaa. Osa jää myös kaveripiirien ja sosiaalisen verkoston ulkopuolelle. Toisaalta monet kodit tulevat webkameroiden kautta näkyviksi ja tavallaan julkisiksi tiloiksi. Korona-aikana saattaa syntyä ihan uudenlaista sosiaalista painetta ja vertailua, joka voi olla kannustavaa tai lannistavaa.

Tarjottimella uusia palveluita

Korona-aikana monet ottavat käyttöön uusia palveluita, laitteita ja käytäntöjä. Taito hallita sopimuksia korostuu ja muutenkin rahojen riittävyys vaatii seurantaa, kun kulutuksen painopisteet saattavat muuttua. Moniin kotitalouksiin joudutaan hankkimaan lisää laitteita tai yhteyksiä etätyön ja -opiskelun takia. Peli-illat, virtuaaliset kahvitauot ja deittipalvelut ovat vallanneet sosiaalisen kanssakäymisen ja harrastukset. Elokuvia ja erilaista digitaalista sisältöä seurataan kotisohvilla maksullisten palveluiden kautta. Monissa kodeissa on otettu kokeilujaksoja käyttöön niin äänikirjoista, elokuvista kuin musiikistakin.

Valintoja tehtäessä olisi syytä muistaa, että rahavirrat ovat kasautuvia: on kuukausimaksulla ja kertamaksulla toimivia palveluita sekä maksuja palvelujen lisäominaisuuksista. Kuluttajataitoa on osata hallinnoida palveluihin liittyviä sopimuksia ja arvioida, riittävätkö rahat ihan kaikkeen. Myös syntyvää palveluhävikkiä kannattaa välttää, kun eristäytymisen jälkeen siirrytään ihmisten ilmoille. Toki nyt syntyvät kulutustottumukset voivat jäädä pysyviksi, mutta vähälle käytölle jäävät sopimukset kannattaa irtisanoa.

Ovatko tekemämme valinnat todella omia valintojamme?

Tämä aika tuottaa tietoa ja dataa. Asumisen ja elämisen kautta kerätyn tiedon avulla sekä kaupallisten että julkisten palvelujen tuottajat tuntevat oman digipalvelunsa osalta yhä tarkemmin tarpeemme. Saamme yhä enemmän suosituksia, jotka ohjaavat huomaamatta valintojamme.

Mutta onko meillä tosiasiassa vapautta valita tai edes vaihtoehtoja? Etäkouluja, toimistoja ja yhdessä elämistä hallitsevat teknojätit, eikä niiden tarjoamia palveluita juuri voi olla käyttämättä. Suuria kysymyksiä liittyy vielä siihen, miten palveluiden käyttöehdoista saadaan kuluttajien kannalta kohtuulliset ja miten kuluttajilla on mahdollisuus hallita oman datansa käyttämistä.

On mielenkiintoista, mitä uutta tämä kotona vietetty aika meille tuottaa. Miten isoja loikkia otamme kohti kotia, jossa eläminen rakentuu digitaalisten palveluiden varaan? Ja kuinka nämä palvelut tuodaan jokaiseen kotiin ja kaikkien arkeen?

---

Taina Mäntylä työskentelee johtavana asiantuntijana Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asioiden vastuualueella.

Riikka Rosendahl työskentelee ryhmäpäällikkönä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asioiden vastuualueella.