Yleinen

Vieraskynä: Kuka kantaa vastuun piittaamattoman luotonantajan toimista?

Vieraskynä

Johtaja Anja Peltonen

Vakuudettomissa pikaluotoissa on ollut monenlaisia ongelmia. Luotonantajat eivät ole suinkaan aina toimineet laissa edellytetyn hyvän luotonantotavan mukaisesti. Puutteita on ollut jopa asiakkaan luottokelpoisuuden arvioinnissa. Huimien korkojen periminen on ollut mahdollista, koska asiakkaista ei ole juuri ollut kilpailua muita luottoja tarjoavien, vastuullisten toimijoiden kanssa. Useita säännösmuutoksia on tehty, jotta estettäisiin jatkossa vastaava toiminta.

Myös koronapandemian takia käyttöön otettava väliaikainen korkokaton lasku on tarpeellinen toimenpide. Hallituksen esityksen kohteena olevat luotot on rajattu perustellusti. Mainontaa koskevassa säännösesityksessä on pyritty huomioimaan tutkimustieto kuluttajien käyttäytymisestä päätöksentekotilanteessa. Mutta miten säännökset ja lojaliteettivelvollisuutensa laiminlyöneet luotonantajat saadaan vastuuseen jo tehdyistä sopimuksista?

Laittomuuksien seuraukset valuvat koko yhteiskunnalle

Seuraukset yrityksen lainvastaisesta ja piittaamattomasta toiminnasta kaatuvat luottoa ottaneelle ja siten edelleen koko yhteiskunnalle. Markkinointi on voinut hehkuttaa luoton hakemisen nopeutta ja helppoutta säännösten noudattamisen ja vastuullisuuden kustannuksella. Kuluttajilla on edelleen maksettavanaan vakuudettomia pikaluottoja, joiden korko voi ylittää reippaastikin 1.9.2019 asetetun 20 prosentin korkokaton, jos luotto on otettu sitä ennen.

Finanssivalvonta on todennut eräiden luotontarjoajien sivuuttaneen kokonaan luotonhakijan maksukyvyn selvittämisen. On myös luottoja, joissa kuluttajat ovat velvollisia lyhentämään luottoa vasta 65-vuotiaana, mikä ei ole kuluttajan edun mukaista. Taloudellisen selviytymisen varmistamiseksi vähemmillä tuloilla kuluttajia nimenomaan ohjataan talousneuvonnassa velkojen poismaksuun ennen eläköitymistä.

Joillakin kuluttajilla on puolestaan vähäisissä kertaluotoissa niin pitkiä maksuaikoja, että takaisin maksettavaa tulee moninkertainen määrä lainakustannuksina – pieni luotto rasittaa taloutta useita vuosia.

Kohtuuton ehto on mitätön

Silloin kun yritys soveltaa luottosopimuksessa kohtuutonta ehtoa, ehto on sopimusehtodirektiivin mukaan mitätön. Luoton hintaa koskevien ehtojen tulee direktiivin mukaan olla selkeät ja yksiselitteiset – muuten niitäkin voidaan pitää kohtuuttomina. Euroopan unionin tuomioistuin on hiljattain muistuttanut tuomiossaan, että tuomioistuimen pitää tutkia velkomisasiassa viran puolesta, onko luotonottajan maksukykyä selvitetty kulutusluottodirektiivin edellyttämällä tavalla. Ellei tätä ole tehty, laiminlyönnillä on oltava tehokkaita seuraamuksia ja vaikutuksia luottoa ottaneen velvollisuuksiin.

Kuluttajilla on lain mukaan oikeus maksaa luottonsa kerralla pois uudelta luotonantajalta otetulla luotolla. Käytännössä luotonantajan vaihtaminen on vaikeaa. Vastuulliset luotonantajat, jotka arvioivat kuluttajan maksukyvyn niin kuin pitää, voivat tulla siihen tulokseen, että kuluttaja ei ole maksukykyinen – luottoa ei olisi alun perin pitänyt lainkaan antaa. Siinä tilanteessa kuluttaja ei pääse eroon tekemästään sopimuksesta.

Kuluttajien yksilölliset tilanteet vaihtelevat. Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni kuluttaja on kiinni luotoissa, joiden myöntämisessä ja ehdoissa ei ole toimittu säännösten edellyttämällä tavalla tai joissa on sivuutettu luotonantajan lojaliteettivelvollisuus.

Tuomioistuimen käsiteltäväksi ei ole mahdollista saattaa kaikkia kyseenalaisia tapauksia: yrityksiä on useita, ehdot kirjavia ja prosessi vie usein vuosia. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa harvalla kuluttajalla on omaa osaamista ja energiaa vaatia velkojalta vastuullisuutta. Luottojen tarjoajat eivät ole vapaaehtoisesti tehneet kuluttajasopimuskantaansa kohdistuvia korjauksia.

Pikaluottojen ongelmat ovat universaali pulma

Vastaavia ongelmia on koettu muuallakin. Meidän tapamme hoitaa asioita perustuu monin osin 1990-luvun lamakokemukseen. Sen jälkeen toimintatavat ovat muuttuneet digitaalisiksi sekä luotonantajien määrä ja luottojen merkitys arkielämässä ovat lisääntyneet.

Joissakin maissa on korjattu hyvän luotonantotavan vastaisista menettelyistä koitunutta haittaa. Isossa-Britanniassa viranomaisten toimenpiteiden tuloksena osa niin kutsutuista payday loan -yrityksistä palautti kuluttajille näiden maksamia luottokustannuksia, kun kuluttajan maksukykyä ei ollut tarkistettu ennen luottosopimuksen tekoa. Samoin Hollannissa on päästy sopuratkaisuihin eli luottoehtojen uudelleen neuvotteluun luotoissa, joiden ehtojen nähtiin lisäävän kuluttajan maksuvaikeuksia.

Skotlannissa on käytössä kuuden viikon aika, moratorio, jolloin kuluja ja korkoja ei kerry eikä perintä etene. Velallinen voi tuona aikana selvittää, mikä etenemistapa olisi järkevin hänen omassa velkatilanteessaan: tarvitaanko velkajärjestelyä vai onko mahdollista saada takaus, neuvotella lainvastaisesti myönnettyjä luottoja uusiksi vai mahdollistaako lainvastaisesti perittyjen maksujen ja korkojen palauttaminen uuden alun. Moratorio-mallia käytetään korona-aikana myös Saksassa.

Säännöksiä laiminlyöneiden luotonantajien pitää kantaa vastuunsa

Ne yritykset, jotka ovat olleet välinpitämättömiä säännöksistä ja hyvästä luotonantotavasta, pitää saada kantamaan vastuunsa ja toimimaan aktiivisesti korjaavissa toimenpiteissä. Joissakin tapauksissa kuluttajilla on oikeus hyvityksiin, joissakin taas tarvitaan takaisinmaksuehtojen uudelleen neuvottelua.

Tämän tuomioistuintietä kevyemmän mallin toteutumiseksi tarvittaisiin valtiovallan ja vastuullisten luotonantajien painava neuvottelukehotus pikaluottojen velkojille korjaustoimenpiteistä. Mitkä ovat keinot, joilla merkittävä osa näistä yrityksistä saadaan tinkimään hyvän luotonantotavan vastaisesta toiminnasta saaduista hyödyistä?

Lisää aiheesta:

Anja Peltonen
Anja Peltonen

 

Kirjoittaja työskentelee johtajana Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajapolitiikan alueella.