Katri Väänänen. Kuva: Nina Kaverinen.

Viekö digitaalisuus kuluttajilta valinnanvapauden?

Syyskuun lopulla Helsinkiin kokoontui 250 asiantuntijaa Suomen EU-puheenjohtajakauden kilpailu- ja kuluttajapolitiikan päätapahtumaan. Competition and Consumer Dayn toinen pääteema koski kuluttajanvaltaa digitaalisessa yhteiskunnassa.

Kysymys kuului: Onko kuluttajilla aito mahdollisuus tehdä valintoja digitaalisilla markkinoilla?

Aiheesta alustivat komission kuluttaja-asioiden johtaja Marie-Paule Benassi ja Saksan kuluttajajärjestöjen keskusliiton johtaja Isabelle Buscke. Heidän mukaansa kuluttajille tarjottava informaatio on lähinnä illuusio, jolla manipuloidaan vapaata valinnan mahdollisuutta.

Digitaaliset sovellukset ja älykkäät kodinkoneet helpottavat arkeamme monin tavoin. Voimme hallita elämäämme mukavasti kotisohvalta. Shoppailu, palveluiden vertaaminen, ajanvaraukset ja yhteydenpito ystävien kanssa onnistuu näppärästi missä vain. Meille annetaan vaikutelma lukemattomista vaihtoehdoista, vapaudesta ja vallasta, mutta miten itsenäisesti lopulta teemme päätöksiä?

Lukuisia sovelluksia käyttäessämme annamme yrityksille auliisti luvan kerätä ja käyttää henkilötietojamme, miettimättä asiaa sen kummemmin. Luovutamme yrityksille pääsyn ostosdataamme, paikkatietoihimme, selainhistoriaamme, kalenteriimme ja somen sosiaalisiin suhteisiimme. Algoritmit tuottavat meille näiden tietojen pohjalta lisää tietoa kiinnostuksen kohteistamme, antavat suosituksia ja ohjaavat huomaamatta valintojamme. Tämä tuntuu helpottavan elämäämme, mutta kadotammeko samalla kyvyn tehdä itse aktiivisia valintoja? Merkille pantavaa on, että suurin osa kuluttajista ei skrollaa googlen hakutulosten ensimmäistä sivua edes alas asti.

Mutta onko meillä tosiasiassa edes vaihtoehtoja? Google, Facebook, Amazon, Apple ja Microsoft hallitsevat markkinoita, eikä näiden teknojättien tarjoamia palveluita juuri voi olla käyttämättä. Kyse onkin siitä, miten palveluiden käyttöehdoista saadaan kuluttajien kannalta kohtuulliset ja miten kuluttajilla on mahdollisuus hallita oman datansa käyttämistä.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni järjesti syyskuussa pyöreän pöydän keskustelun, jonka yhtenä aiheena oli ihmiskeskeinen datatalous. Tilaisuuteen osallistui ministereitä ja elinkeinoelämän ylintä johtoa Pohjoismaista ja Virosta. Suomi korosti datan hyödyntämistä turvallisesti, vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavalla.

Sitra käynnisti puolestaan viime vuonna IHAN-hankkeen, joka pohjautuu My Data -ajattelutapaan. Keskeistä siinä on, että kuluttajien data on teknisesti helposti käytettävissä ja yksilö voi hallita, kuinka sitä hyödynnetään ja jaetaan edelleen. Hankkeen tavoitteena on luoda EU-tasoinen konsepti ja pelisäännöt ihmislähtöiselle tiedonvaihdannalle.

Nyt on seurattava, korjaavatko yritykset toimintaansa yhteisiin pelisääntöihin sitoutumalla vai tarvitsemmeko digitaalisen markkinoinnin ja henkilötietojen käyttämistä koskevaa uutta sääntelyä. Selvää on, että tarvitsemme toimenpiteitä kuluttajien vallan vahvistamiseksi. Teknologia tarjoaisi siihen varmasti ratkaisuja.