KKV osallistui päättyneellä viikolla Mediataitoviikkoon. Esitän siitä muutaman ajatuksen, mutta pohjustan niitä tapauksella, jonka toinen osapuoli oli äitini. Toinen osapuoli oli teleoperaattori, jonka jätän korrektiussyistä nimeämättä.

Äitini, 80-vuotias leskirouva, soitti tälle teleoperaattorille tehdäkseen muutoksia internet-liittymää koskevaan sopimukseen. Laskutusosoitteeksi piti vaihtaa hänen uusi kotinsa. Äiti myös pyysi laskut omalla nimellään, koska ne olivat edelleen tulleet noin vuosi sitten kuolleelle isälleni.

Teleoperaattorin edustaja oli avulias nuori henkilö, joka oli heti hoitanut muutokset. Sen jälkeen hän oli ryhtynyt ensin innokkaasti ja sitten yli-innokkaasti myymään äidilleni puhelinliittymiä. Äitini oli sanonut napakasti EI kerran, kaksi, kolme kertaa. Lopulta hän oli sanonut, että on järjestellyt puhelinsopimukset poikansa kanssa, eikä aio niitä nyt muuttaa.

Myyjä oli suorastaan edellyttänyt, että mainittu poika ottaa häneen yhteyttä. Lauantaikin kävisi, sillä hän on silloin sopivasti töissä. Äitini totesi, että hän, poika ja pojan vaimo ovat lauantaina teatterissa, eikä meistä kukaan soita silloin puhelinasioissa kenellekään. Myyjä huudahti siihen: ”Mutta ettehän te nyt koko päivää teatterissa ole!” Siinä vaiheessa äitini oli jo valmis lopettamaan puhelun ystävällisesti.

Hetki puhelun päättymisen jälkeen tuli vielä tekstiviesti: ”Kiva kun olit yhteydessä. Kerro vielä, miten asiointi sujui ja onnistuimmeko ilahduttamaan sinua.” No ei, ette onnistuneet ilahduttamaan äitiäni.

Liian hyvää ollakseen totta?

Palataanpa mediataitoihin. KKV osallistui Mediataitoviikkoon tarjoamalla kirjastoille ja kouluille kuluttajatietoa sisältävää materiaalia. Kuluttajia autettiin tunnistamaan tilausansoja ja hahmottamaan verkossa vastaan tulevista tarjouksista oikeat tiedot ja arvioimaan niiden luotettavuutta. Samalla kiinnitettiin huomiota myös tietosuojaan. Pääviestinä oli, että jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se on harvoin totta.

KKV:n ja erityisesti kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on turvata kuluttajien oikeudellinen ja taloudellinen asema. Töitä turvallisen kuluttamisen eteen tehdään hartiavoimin. Yksi tärkeimmistä keinoista on informaation tuottaminen kuluttajien avuksi, oikeisiin kanaviin toimitettuna ja oikealla tavalla toteutettuna.

Olen virkani puolesta kaiken tarpeellisen informaation äärellä. Tiedän kokemuksesta, kuinka vaikeaa on tunnistaa erilaisia kuluttajariskejä. Erityisen paljon uhkia näyttää olevan vaanimassa vanhuksia. Saamme heidän kohtelustaan todella paljon palautetta.

Mitä vastuullisemmin yritykset toimivat, sitä vähemmän tarvitaan sanaa EI ja muita kriittisiä mediataitoja. Ja sitä lähempänä on, että yritykset onnistuisivat aidosti ilahduttamaan kuluttajia. Vanhoja ja nuoria.

---

Kirjoittaja

Antti Neimala toimi kuluttaja-asiamiehenä vuonna 2018.