Tässä viimeisessä blogikirjoituksessani haluan nostaa valokeilaan pikaluottoalan ongelmat, jotka ovat olleet keskeisesti esillä koko kuluttaja-asiamieskauteni ajan. Kyse on isosta yhteiskunnallisesta ongelmasta, sillä pikaluotoilla on merkittävä rooli ihmisten ylivelkaantumisessa.

Pikaluottoalan suurin ongelma ovat yhä yli 2000 euron luotot ja niiden kohtuuttomat luottokustannukset, jotka jäävät nyt korkokattosääntelyn ulkopuolelle. Selkeä ja nopein ratkaisu näiden luottojen kohtuuttomiin kustannuksiin olisi muuttaa lainsäädäntöä siten, että korkokattosääntely ulotettaisiin koskemaan kaikkia kuluttajaluottoja. Kuluttaja-asiamiehenä olen tehnyt asiassa lakialoitteen vuonna 2016 ja oikeusministeriö arviomuistion keväällä 2017. Arviomuistiossa esitetään korkokattosääntelyn laajentamista koskemaan myös 2000 euron suuruisia ja sitä suurempia luottoja ja siinä on lähdetty alustavasti noin 30 prosentin korkotasosta. Arviomuistiossa on käsitelty myös muuna kuin korkona perittäviä luottokustannuksia ja prosentuaalisten rajojen asettamista näille kustannuksille.

Lakialoitteen jälkeen olemme jatkaneet pikaluottojen aiheuttamien ongelmien käsittelyä kuluttaja-asiamiehen valvontakeinoilla, muun muassa viemällä pikaluottoasioita ratkaistavaksi markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus antoi lokakuussa 2017 päätöksen, jossa se arvioi pikaluottoyhtiö 4finance Oy:n toimintaa.

Markkinaoikeus kielsi yhtiötä 100 000 euron sakon uhalla toimittamasta kuluttajalle luottoehtoja vasta luotto-sopimuksen teon jälkeen sekä ilmoittamasta luoton markkinoinnissa ja sopimusehdoissa luoton korkoa päiväkorkona. Näiden kieltojen perusteet löytyvät suoraan lainsäädännöstä. Markkinaoikeus totesi myös yhtiön käyttämän 182,5 prosentin suuruisen viivästyskoron kohtuuttomaksi ja kielsi yhtiötä perimästä viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa 182,5 prosenttia tai tätä enemmän, mutta jätti ottamatta kantaa siihen, mikä olisi kohtuullinen viivästyskorko. Markkinaoikeus pitäytyi päätöksessään tiukasti vain harjoitetun lainvastaisen menettelyn kieltämiseen. Kielto ei siten estä yritystä käyttämästä sopimusehtoa, jonka mukaan viivästyskorko olisi esimerkiksi vain hieman alempi kuin 182,5 prosenttia.

Olemme hakeneet ratkaisukäytäntöä koron kohtuullisuuteen ja kuluttajansuojalain korkokaton ulkopuolelle jäävien luottokustannusten kohtuulliseen määrään myös kuluttaja-asiamiehen avustustoiminnan kautta käräjäoikeuksilta. Näissä tapauksissa vastapuolina ovat olleet miltei kaikki Suomen suurimmat pikaluottoja tarjoavat yritykset. Kaikki nämä tapaukset kuitenkin päättyivät velkojan luovuttua vaatimuksistaan kuluttaja-asiamiehen riitauttamilta osin, jolloin koron kohtuullisuutta koskevaa ratkaisukäytäntöä ei sitäkään kautta saatu.

Välillä tulee mietittyä, olisiko pikaluottoyritysten suhtautuminen toinen, jos kuluttaja-asiamiehen keinovalikoimaan kuuluisi myös seuraamusmaksu elinkeinonharjoittajan toimittua lainvastaisesti. Loppusuoralla oleva EU:n kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanoa koskevan asetuksen uudistus sekä oikeusministeriön vuonna 2014 aloittama hanke kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksien kehittämiseksi toivottavasti parantavat tilannetta lähivuosina.

Markkinaoikeuden päätöksenkin jälkeen uudelle luottosääntelylle on edelleen kiireellinen tarve, jotta kohtuuttoman suurista luottokustannuksista ja korkeista koroista päästäisiin vihdoin eroon. Pikaluottoalan epäkohdista aiheutuu paitsi velkaantumista ja syrjäytymistä, myös muita kuluja yhteiskunnalle, kun velkaneuvonta, ulosotto, tuomioistuimet ja viranomaiset joutuvat taajaan hoitamaan korkokattosääntelyä kiertävien pikaluottoyhtiöiden aiheuttamia ongelmia. Aiheesta on kirjoitettu myös mediassa (ks. mm. Kauppalehti 2.11.2017) ja pikaluottotoimijoita on käynyt eduskunnassa kertomassa omia näkökulmiaan asiaa koskevista lakialoitteista (Suomen Kuvalehti 11.10.2017). Odotan, että oikeusministeriö jatkaa lainmuutoksen valmistelua arviomuistion pohjalta pikaisesti.

Pikaluottoalan valvontaa kuluttajansuojaviranomaisen näkökulmasta jatkaa jälkeeni Antti Neimala, joka aloittaa kuluttaja-asiamiehenä ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajavastuualueen ylijohtajana 1.1.2018. Hän tulee kirjoittamaan myös tätä blogia jatkossa. Haluan kiittää kaikkia blogini lukijoita ja toivottaa teille hyvää loppuvuotta! Seuraan kiinnostuksella kuluttajansuojan kehittymistä myös eläkepäivillä.

Kirjoittaja

Päivi Hentunen toimi kuluttaja-asiamiehenä vuosina 2011–2017.