Tuntuu, että muuttolintujen tapaan keväällä ja syksyllä on tietyt viikot, jolloin me eri maiden viranomaisetkin parveilemme kokoontumaan yhteisten asioiden pariin. Useimmiten ensin tapaavat pohjoismaiset kuluttaja-asiamiehet, sitten maailmanlaajuinen markkinoinnin valvojien verkosto ja viimeiseksi OECD:n kuluttajapoliittinen komitea. Näin on tapahtunut tänäkin syksynä.

Kuluttaja-asiamiesinstituutio elää vahvana pohjoismaissa. Suomen, Tanskan, Norjan, Ruotsin, Färsaarten ja Islannin yhteistyö on aktiivista niin kokouksissa kuin kokousten välilläkin. Tapaamisissa käymme yleensä läpi keskeisimmät ajankohtaiset tuomioistuinratkaisut ja valvontatoimenpiteet sekä keskustelemme esiin nousevista asioista.

Tänä vuonna Tanskan kuluttaja-asiamiehen isännöimien päivien aikana paneuduimme erityisesti tuhansien kuluttajien kohtaamiin tilausansoihin, joissa ilmaisena mainostettu näytepakkaus tai palvelu johtaakin kuluttajan maksulliseen kestotilaukseen. Yrityksille nettisivuston pystyttäminen on helppoa ja halpaa, mutta nettiosoitteen takana olevien tahojen tavoittaminen on hankalaa niin kuluttajille kuin viranomaisillekin. Kun yhdessä maassa rahantulo esimerkiksi viranomaisten varoitusten vuoksi hiipuu, yritykset siirtävät markkinointimuodot hieman jalostettuna viereiseen valtakuntaan. Päätimmekin entisestään tiivistää yhteistyötä nettihuijareita vastaan.

Kansainvälisen markkinoinnin valvojien verkoston (ICPEN) puheenjohtajamaa on tällä hetkellä Ruotsi. Tukholmassa järjestetyssä konferenssissa keskityttiin valvontatyön priorisointiin ja välitystoimintaa (intermediaries) koskeviin kysymyksiin.

Yrityksen ja kuluttajan tai kahden kuluttajan välissä on usein välittäjä, kuten hotellien tai lentojen vertailusivusto tai mainosverkosto. Näiden välittäjien vastuu ja oikeudellinen asema nousevat tänä digitaalisen kaupankäynnin aikana yhä useammin esiin. Tähän asiaan palaan varmasti myöhemmin, samoin kuin lapsille suunnattujen pelien maksullisuutta koskeviin ongelmiin, joihin on kansainvälisellä yhteistyöllä ja neuvotteluilla saatu parannuksia aikaan.

Kaikkien ICPEN-maiden on pakko priorisoida toimintaansa tilanteessa, jossa kuluttajaongelmat laajenevat ja muuttuvat monimuotoisemmiksi samalla kun resurssit vähenevät. Miten valitaan kohteet, joihin tartutaan? Miten saavutetaan vaikuttavin lopputulos? Mistä tiedetään, että tehdään oikeita asioita? Miten paljon kuluttajille aiheutuu lainvastaisista toimenpiteistä harmia ja kustannuksia? Miten paljon yritykset saavat aiheetonta tuloa? Paljonko valvontatoimenpiteet maksavat? Aihe on tärkeä ja mietinnässä myös meillä KKV:ssä. Kuluttaja-asiamiehen priorisointiperusteet ovat tulossa nettisivuillemme.

OECD:n kuluttajakomitea on järjestön pienin komitea, mutta on saanut kiitosta aktiivisesta työotteestaan. Komiteaa 8 vuotta johtanut kanadalainen Michael Jenkin jää vuodenvaihteessa eläkkeelle. Kun hän aloitti komitean jäsenenä vuonna 1999, komitea sai valmiiksi sähköistä kauppaa koskevan linjauksen (E-Commerce Guidelines) ja nyt hänen viimeisessä kokouksessaan aloitettiin linjauksen uudistamistyö. Haasteena uudistamisessa on pitää linjaus niin avoimena, että se kestää edellisen tavoin ajan virran seuraavat 15 vuotta. Miten ovatkaan sähköisen kaupankäynnin muodot muuttuneet, miten paljon on uusia tuotteita ja palveluita markkinoilla. Puhumattakaan niistä, jotka ovat tulossa. Kokouksessa esiteltiin tulevaisuuden kuvaa, jossa ambulanssi ilmestyy kotioveni eteen ennen kuin tiedän tarvitsevani sitä.

---

Kirjoittaja

Päivi Hentunen toimi kuluttaja-asiamiehenä vuosina 2011–2017.